tiistai 10. tammikuuta 2012

Vaihtoonhakuaika pärähti käyntiin!

Ja niin myös jättimäinen tuuletin sylkemään paskaa seinille.


Sunnuntai

Kävin lukemassa Tamkin Intraa. Sinne oli päivitetty lista partnerikouluista jonne voi hakea vaihtoon lukuvuodelle 2012-2013. Aasiaan voi hakea vaihtoon liiketallouden puolelta näihin maihin: Thaimaa, Kiina (3kk vaihto), Intia (mainitaan nyt mut kuka vittu nyt sinne haluu???), Japani, Malesia ja Etelä-Korea.

Pettymys nro 1: Thaikuissa ei ole kuin tasan yksi yliopisto tarjolla. Vaikka se Kv-toimiston tyyppi antoi ymmärtää, että kouluja olisi enemmän.
Pettymys nro 2: Intrassa lukee, että Euroopan ulkopuolisiin vaihtoihin pitääkin olla sen 60 op:n sijasta 80-150 op. Että että...

Mitä tästä voidaan päätellä?
Riippuen Thaikkuihin vaadittavasta opintopistemäärästä mahdollisuudet päästä vaihtoon 2. vuotena tippuivat juuri olemattoman pienistä jo reippaasti pakkasen puolelle. Vaikka homma menisikin läpi op:n puolella niin vielä olisi selätettävänä pisteytysjärjestelmä, joka otetaan käyttöön kun hakijoita on enemmän kuin paikkoja. Itsehän tienaisin nykyisillä eväilläni ruhtinaalliset 0 pistettä kun maksimi on 6. Ou JEah!

Maanantai

 Koulu alkoi. Ja päänsäryt. Ahdistus. Vitutus. Miksi oi miksi?
Yritin lähettää meidän kordinaattorille mailia koskien vaihtoa, ei koulun sähköposti toiminut... 

Töissä sain viestin eräältä tytöltä kenen kanssa olen kirjoitellut netissä vaihtojutuista. Hän opiskelee 2. vuotta Lappeenrannassa samaa shaibee kuin meikäkin. Hänellä oli alun alkaenkin selvää, että jos Thaimaaseen tahtoo mennä, on mentävä Asia Exchangen kautta ja maksaa kiltisti free mover-vaihdosta.
No, nyt sitten kv-toimisto siellä olikin ilmoittanut, että ei hyväksy AE:n vaihtoa sillä kurssit ovat aivan liian perustasoa eikä näin ollen hyväksiluettavissa.
Siis mitä?! Eli meille russutetaan Tamkissa, että vaihtoon saa lähtee vasta myöhemmin, tokaluokkalainen ei oo vielä opiskellut tarpeeks, mutta sitten kolmosluokkalainen onkin jo liian oppinut??

Tässä kohtaa jokainen voi sulkea silmänsä ja kuvitella tilanteen missä omiin eteen ojennettuihin käsiin kaadetaan hyvin hienoa hiekkaa. Yrität ottaa sitä talteen mahdollisimaan paljon, mutta se perkele luikertelee sormien välistä ja tipahtaa pois. 

Hiekka on elämäsi mahdollisuudet, valumassa pois kaikesta kovasta työstä huolimatta. Siltä tää homma meinaan tuntuu.

Tiistai

Tänään pääsin vihdoinkin luokkakaverin kanssa kv-toimistoon juttusille. Hieman piti lintsata Ruotsin tunnilta jotta kerkesi kysymään kaikki käsillä olevat asiat.

Eli meidän koulutusohjelman kordinaattori on se henkilö, jonka käsissä on valta armahtaa tai tuomita. Hän on se, kenen puoleen me käännytään seuraavaksi. Haku umpeutuu 15.2. eli mun matkan jälkeen meillä on tasan 2 viikkoa aikaa päästä tämän henkilökohtaisen Jeesuksemme juttusille ja wiglailla itsellemme mahdollisimman hyvät näkymät tulevaisuutemme suhteen.

Mitä muuta?
Tilanne on nyt se, että jos kordinaattori antaa luvan, me haetaan koulun haun kautta vaihtoon ensi lukukaudelle. Nykyisillä tiedoilla vaihtoon pääseminen olisi varmaan epätodennäköisempää kuin sen 10 miljoonan euron voittaminen lotossa. Kivaa tästä hommasta tekee myös se, että jos tänä vuonna ei voi hakea, 3.vuosi on ainoa kerta kun voi hakea sillä sääntöjen mukaan vaihto-opiskelun pitää sisältyä normaaliin opiskeluaikaan. Eli se ei saa mennä yliajalle. Koitin kysyä, että mitä jos se on itselle täysin ok? Ettei muutenkaan suorittaisi opintojaan ajoissa. Vastaus: Kordinaattori päättää asian. Mitä jos menee nyt AE:n kautta vaihtoon ja myöhemmin koulun kautta? Vastaus: Korninaattorin kanssa katsotaan miten se sopii omaan Hopsiin. Tapaamiseen pitää siis hankkia mahdollisimaan ajankohtaiset tiedot AE:n kursseista sillä hetkellä.

Kysyin myös siitä, että AE mainostaa, että koko tutkinnon voi suorittaa ulkomailla. Mites tämä toimii ja kai niiden opintojen on sitten pakko olla jossain kohtaa myös hieman syventäviäkin. Tässä asiassa kuulemma pitää ottaa selvää kuinka ulkomailla suoritettu tutkinto vastaa Suomen tutkintoa. Eli jos on ulkkiksilla opiskellut itselleen BBA:n niin onko se Suomessa hyväksytty.

Äärimmäinen keino päästä vaihtoon (jos koulun kautta ei pääse ja AE:n kursseja ei hyväksytä) on ilmoittautua poissaolevaksi kouluun ja pitää ns. vaihtovuosi. Silloin voi yrittää hyväksilukea jälkikäteen suoritettuja opintoja jonkun järjestön tai ohjelman kautta (en muista nimee enäää aararrr!). Paska homma tässä on se, että silloin ei ole päätoiminen opiskelija ja sen lisäksi, ettei saa koulun omaa tukea ei myöskään saa Kelalta penniäkään. Eli KAIKKI menee omasta pussista ja se maksaa jo ihan mukavasti...

Vielä se viimeisin vaihtoehto on (jumalauta kun näitä tietoja sai tiristellä esiin) mennä kokonaan opiskelemaan ulkomaille, jolloin siis pitäisi erota Tamkista ja hakea haluamaansa kouluun jotenkin. Tuolloin olisi mahdollista hakea Kelalta tukea ulkomailla suoritettavasta tutkinnosta. Ihanaa, kun kv-mies ilmoitti tämänkin tyylillä "mutta teillä ei ole tähän mahdollisuutta sillä olette opiskelijoita Tamkissa", ehhheehheee, tämäkö on jotenkin peruuttamaton asia heidän silmissään?Tämä vaihtis vaatii varmasti myöskin aimo annoksen oravannahkoja toimiakseen.

Sitten oli puhetta siitä, että jos on vain yksi paikka minne ehdottomasti haluaa hakea niin mahdollisuudet on aika minimaaliset. Kv-mies ei millään tajunnut, että miksi pitää päästä juuri Thaimaahan. MIKSI? Etelä-Koreassakin on todella hyviä yliopistoja ja se on Japanin jälkeen kehittyinen maa Aasiassa. Ja sitten hän esitelmöi siitä kuinka niin monet tahtoo esim. Englantiin vaikka Slovakiassa ja Sloveniassa on todella hyviä täysin englanninkielisiä tutkintoja ja jotkut koulut on jenkkiomisteisia. Hei uuu!! Toihan on sama kuin sanois (ja tää on netistä lainattu, joten en ota kunniaa näinkin nasevan sanonnan keksimisestä) "Voi Harmi! En voittanut lotossa mutta onneksi kotimatkalla neekeri raiskasi perseeseen". 
Jos oon menossa opiskeleen kansainvälistä kauppaa ja erikoistun Aasiaan niin mulle on varmaan TOSI paljon hyötyä vaihdosta jossain Tsernobylissä. Eiku hetkonen, ohan se idässä jos Suomesta katsotaan, ehheheee... Ja miksi mennä jonnekin Japaniin tai Koreaan, siellä on kaikki jo valmiina. Thaimaa on kehittynyt kehitysmaa täynnä loputtomia tilaisuuksia kerätä bahteja takataskuun ja lypsää turisteilta ne viimeiset pennoset taskunpohjalta.
Ihan kuin se itse vaihtoon lähteminen tekisi autuaaksi. Kyllä määränpäällä nyt vaan on merkitystä, herra kv-mies!

Rakas Isämme, poikamme ja Pyhä henkemme herra Kordinaattori oli nyt busy busy tänne tulleiden vaihto-opiskelijoiden kanssa joten pitää olla yhteyksissä häneen maililla ja yrittää sopia tapaaminen heti Suomeen paluun jälkeen. Melkein kolme viikkoa pitää siis kipristellä näiden henkisten peräpukamien kanssa ennenkuin pääsee taas kuulemaan miten unelmat murskataan. Mä olen henkisesti kuin tyhjä kuppi, imetty viimeistä pisaraa myöten. Kuinka hankalaa on saada oma toive toteutettua? Tällä hetkellä tuntuu, että mahdottomalta.

Tää homma menee niin, että jos sä jäät muista jälkeen, oot liian heikko ja väsynyt niin muut tulee ja auttaa sua. Ne kantaa sut takaisin riviin ja pitää kädestä kiinni, niin ettet tunne itseäsi huonommaksi kuin muut. Ne tekee hommat sun puolesta, tämän kerran. Kenties seuraavankin. Mutta mitä jos sä oletkin voimaa täynnä? Sun askel on pidempi kuin muiden ja sun kestävyys omaa luokkaansa? Sä tiedät minne sä meet ja sä lähdet kävelemään muiden edelle? Musta tuntuu, että se on suurempi synti kuin epäonnistuminen. Miten joku kehtaakin olla jossain nopeampi, parempi tai varmempi. Miten joku kuvittelee onnistuvansa ja toteuttavansa haaveensa, miten joku kehtaa?? Ne, jotka kuvittelee olevansa viisaampia ja elämää nähneempiä (niin vanhemmat kuin opettajatkin) kokevat velvollisuudekseen vähän ojentaa. Kertoa elämän tosia-asiat. Pistää innokas sielu takaisin ruotuun. Niiden muiden ajopuiden sekaan vailla tahtoa tai päämäärää.

Ja tämä jos mikä saa mut täydellisen polttavan raivon valtaan! Aina kaikilla tuntuu olevan miljoona syytä siihen miksi EI KANNATA. Kun sen pitäisi olla juuri toistepäin. Antakaa mulle yksikin syy miksi ei kannattaisi. Mitä menetettävää tässä on?




Hieman kyl on vittumainen olo ja huomenna olisi lento Bangkokiin. Vielä kun oon tällainen märehtivä lehmä niin en kestä ajatusta, että tää asia varjostaa reissua. Toisaalta, ainahan voisi mennä asioiden edelle ja vaan huslata itelleen paikallisen aviomiehen. 2 viikkoa tehokasta etsintäaikaa, lol.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Nyt sitä kommenttia!