maanantai 23. huhtikuuta 2012

I just invent, then wait until man comes around to needing what I've invented

Varustautumista.

Okei, mä voisin heittää tähän jonkun helvetin hyvin perustellun syy-seuraus-tarinan siitä kuinka tajusin jo aikaa sitten, että ehkäpä ennen thaikkulaa olisi syytä panostaa omaan geariinsa, varsinkin kun  tulee viettämään ainakin 6 kk ulkomailla. Totuus on kuitenkin se, että oon niin mainoksien ja tyhmien juttujen uhri, että nähdessäni viime viikolla ensimmäisen kerran elämässäni Instagramilla modattuja kuvia blogeissa (kuinka säälittävää on vielä se, että nään niitä vasta NYT, haha...) tuli se persposkissa asti tuntuva fiilis mä haluun ja heti. Omaksi edukseni on kuitenkin sanottava, että mitään ei ole vielä hommattu vaan asiaa on tutkittu ja pohdittu monelta eri kantilta ennen the päätöstä.

Kyse on siis siitä, minkä kivan ja ylikalliin hilavitkutinluurin ostan itselleni ennen lähtöä.

Tällä hetkellä omassa taskussa vaikuttaa Nokian N97 mini. Aikoinaan hankittu innosta piukeena ja ainoa syy miksi käytän sitä vielä: qwerty-näppis joka on hiton pätevä (mun nakit ei vaan taivu kosketusnäyttöpaukutteluun). Itseasissa tähän on toinenkin syy, meinaan oon maksanut puhelimesta kahdesti eli suuren vitutuksen siivittämänä olen tapellut luurin kanssa tähän saakka. Ensimmäinen nokialainen otti hieman damagee Phi Phillä pienellä kanoottireissulla eikä vakuutusyhtiö korvannut eurokaan, koska kunnon kansalaisena mainitsin korvaushakemuksessani sanan aallot. Parempi ois ollu vaan esittää vitun tyhmää turistia, jonka puhelin pöllitään näköjään... Luonnon armoille joutuminen on rangaistavampi teko.

Puhelimessa alkaa kuitenkin olemaan enemmän vikoja kuin hupeja eikä se muutenkaan kestäisi enää pitkään mun kourissa. Ärsyttää vaan se, että uudet puhelimet on niin kalliita. Enkä oo mikään tekniikan ihmelapsi et voisin jotenkin fiksusti vertailla niitä keskenään. Kavereillakin on kaikilla oma mielipide ja tottakai jokainen tykkää omastaan eniten.

Ensimmäinen valintaa helpottava rajaus on: EI nokiaa, kiitos tack.

Toinen vaatimus: Haluan ehdottomasti käyttää Instagrammia vaikka se on jo tällä hetkellä niiin wanha juttu ja varmasti kaikki true hipsterit nauraa mut suohon, kun saan vihdoin hankittua luurin ja alan onnessani postaamaan kivoja pikkukuvia, niin IHAN SAMA, haluan sen, piste.

Eli puhelimen pitää olla joko iphone tai Android, mun maailmassa siis Samsung.

Oon aina ollut Macia (maccia, mikä on oikee kirjoitusasu??) ja iphonen kikkeliskokkelis-juttuja vastaan. Vituttaa tollanen jumalan asemaan noussut brändi, jolla epävarmat opiskelijateinit hakee katu-uskottavuutta itelleen ja samalla jotain, minkä avulla voi katsella muuta karjaa nenän varttaan pitkin. Thyi. Lisäksi (tällänen kommarivaltion kasvatti kun oon) ärsyttää se älytön rahastus millä pumpataan viimeisetkin eurot taskusta pihalle kun jokaikisen oheislaitteen on pakkopakko olla applen oma tai muuten sut tuomitaan helvetin ikuiseen kadotukseen.

Tän paasauksen jälkeen luulisi olevan selvää, että valinta kallistuu siihen Samsungiin. Mutta, nyt oon alkanut miettimään, kannattaisiko sittenkin myydä oma sielu saatanalle ja kokeilla sitä Omenaa. Oon koittanut metsästää netistä jotain erilaisia vertailuja et kumpi hakkais kumman, iphone vai android, mut mututuntumalla tässä vielä mennään.

Samsung...

Ainoita miinuksia (eikä ees kovin isoja) on Androidille sadellut isommasta koosta ja muovisesta fiiliksestään. Meinasin tukehtua pullaan kun luin, että uudessa iphone 4s:ssä on joku helkutin microsim-card ja aattelin pelin olevan sillä selvä. Thaikuis on kuitenkin pakko ostaa paikallinen sim-kortti. Sit metsästin netistä ohjeita miten oman sim-kortin voi leikellä microsimin kokoiseksi ja ties mitä muuta commandojuttuu. Lisäksi löytyi aimo annos keskustelupalstoja jossa porukka kyselee, että missä liikkeissä näitä microässiä olisi saatavilla ja jotkut on juossut ympäri kaupunkia kun operaattoreilla ei ole ollut antaa korttia. Höö höö??

Piruuttani kävin googlettamassa Thaikun seiskaeleiskan ja jopas jotakin: heti tuli näkyviin kaikki prepaid-merkit sekä mitä kortteja niillä on saatavilla ja monissa oli microsim edustettuna. Nää on taas näitä juttuja joita ei voi kuin ihmetellä: Helsingissä sä joudut metsästämään korttia ja Thaikuis meet vaan lähikikkarille keskellä viidakkoo ja ostat sen kortin. Siinä teille jotain 3. maailman kehitysmaata!

...vai iphone?
Jos nyt päädyn iphoneen niin mietinnässä on myös se, että ostanko täysin uuden jolloin:
a) maksan itteni kipeeks (ja maksu on suoritettava kokonaan ennen lokakuuta joten ei mitään kk-juttuja)
b) saan takuuta, joka lämmittää mieltä (tosin ei sit enää siel viidakossa, Applen ulottumattomissa)

Tarvitsenko välttämättä sen 4s vai riittäiskö pelkkä 4? Tajuanko mitään eroa näiden välillä??
Toisaalta, ihan sama minkä ostaa niin satasia kuluu, joten itelle helposti ainakin tulee sellanen olo, et paskaaks tässä, otetaan si kaikista hienoin ja kallein, konkurssiin tässä kuitenkin mennään.

Tällä hetkellä kytistelen huuto.netin sivuja jos sinne ilmestyisi joku suht reilulta kuulostava tarjous ilman mitään sonera-lukituksia (miksei kellään ole elisan?). Katsotaan miten tässä käy.

2 kommenttia:

  1. Höhö, mullei oo vieläkään hajua mikä on instagrammi. :D Pitää googlaa.

    VastaaPoista
  2. No kantsii!! Ja jos sul on androidi tai iphone niin voit alkaa räpsiin sit kadehdittavan ihania kuvia singiksestä :)

    VastaaPoista

Nyt sitä kommenttia!