perjantai 19. lokakuuta 2012

Voiko toiveet toteutua aivan kokonaan?

No kyllä voi!

Toissapäivänä olin vielä ihan maani myynyt ja tippa linssissä mietin, miten saan kulutettua 6 kk yyyyksiiin ja eilen sitten, kuten kirjoitin nuo Suomalaiset tytöt tupsahti vaan jostain. Yhtäkkiä kesken työpäivän sukelluskoulun Teemu ja tytöt ilmestyy respaan ja ilmoittavat, että he kai saavat jäädä tänne talveksi! Pomon kanssa on jo puhuttu ja he aloittavat siis dive master-kurssin ja samalla työskentelevät sukelluskoulun tulevassa toimistossa (joka on respan vieressä) ja auttelevat mua myös respassa! Voitte vaan kuvitella kuin hatusta vetästy tää koko tilanne on!

Kuinka helmee noille tytöille ja tärkeintä, kuinka helmee mulle! :D Nyt on vihdoinkin jotain sosiaalista elämää myös täällä ja ai, että kun se tuntuu hyvälle. Nyt on sellanen fiilis, että ei voi pyytää kyllä enempää ja heti syttyi valo tuonne tunnelin päähän, että tästä kyllä tulee siistein "talvi" koskaan. Nyt tuli itellekin se kutina pyllyn alle, että kaippa tässä pitää myös ryhdistäytyä ja kokeilla tota sukeltamista kun kerran kaikki puitteet on siinä naamarin edessä tarjolla.

Päivän helmeyden kruunasi puhelu pomon jossa kysyin nyt, että olisiko mun mahdollista tehdä ekstrapäiviä töitä (eli 6 päivää/vko) jotta saisin kerrytettyä pidemmän loman loppuun. Kyllä onnistuu! Eli voi lähteä tosissaan suunnittelemaan loppureissun ohjelmaa ja kuinka paljon kaikkea kivaa sinne onkaan tiedossa jo nyt. 

Eli ensimmäisen viikon alakuloisuus on selätetty. Kaikkia ystäviä on edelleenkin ikävä ja sana syksy saa mun päässäni todella postikorttimaisen mielikuvan aikaiseksi Tuomiokirkosta ja kullankeltaisista lehdistä katulamppujen valossa. Ah ja voih! Jos oisin Suomessa niin kiroaisin sadetta enkä näkisi mitään romanttista syksyssä. Näinhän tää aina menee ainakin tässä osoitteessa...

Huomenna pidän ensimmäisen vapaapäiväni. Haluan käydä grillaamassa nahkaani meren rannalla sekä tyttöjen kanssa oli puhetta jos mentäisiin saaren ainoaan yökerhoon Oneen illalla. Ulalaa.

6 kommenttia:

  1. niin ne asiat aina tuppaa järjestymään, hienoo! :)

    VastaaPoista
  2. Mä oon tosi ilonen sun puolesta! :) Hyvä juttu!

    VastaaPoista
  3. Jooh! Koska olinhan jo melkein viiltelemässä ranteitani täällä :D

    VastaaPoista
  4. jee, kiva että sait seuraa! :)

    VastaaPoista
  5. Hei jee ihan mahtavaa :) mun mielestä se, että hyväksyy sen että välillä on surullinen ja on huonoja päiviä ja se on ihan ok, auttaa kovasti siinä että ne menee sitten ohi. Kuten avauduttiin tuolla mun blogin kommenttiboksissa niin se on ihan sama asuuko Suomessa, Thaimaassa tai vaikka sitten Malediiveilla. Elämässä tulee ylä- ja alamäkiä ja se on sitä elämää. Ilman huonoja hetkiä ei osaisi arvostaa niitä hyviä ja ihania hetkiä :)

    VastaaPoista

Nyt sitä kommenttia!