sunnuntai 20. tammikuuta 2013

11 kysmän haaste

Sanna haastoi ja koska tällä hetkellä pakoilen jälleen kerran masentavia kouluhommia ja stressitaso ei ole vielä yltänyt ihmistapon kohdalle on hyvä hieman tuhlailla arvokkaita lauantai-illan minuutteja turhanpäiväiseen päivittelyyn.

-Kerro 11 faktaa itsestäsi
-Vastaa haastajan 11 kysymykseen
-Keksi 11 uutta kysymystä
-Haasta 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa 
-Kerro bloggaajille että olet haastanut heidät 

No ensinnäkin, 11 toisen bloggaajan haastaminen on mission impossible, joten haastan Niinan ja Miaun!
Hähää!

11 FAKTAA:

1. No ylläripylläri oon aika suorasanainen ihminen myös live-elämässä. Tästä johtuen onnistun saamaan vuodessa pari uutta fania, jotka varmasti haluaisivat mielellään nähdä mut roikkumassa jossain kepin nokassa suolet ulkona.  En kuitenkaan ole mikään kiusaaja/pompottelija vaan sanon oikeasti kunnolla kun siihen on tarvetta. Eniten ongelmia tulee sellaisten ihmisten kanssa, jotka omalla suoraviivaisella toiminnallaan ovat yleensä saaneet tahtonsa läpi aina kun muut ei viitsi aiheuttaa draamaa. Tällaisten pätijöiden kanssa vaan menee hermo, kun mua vituttaa että muita nokitetaan ja oletetaan, että voi tehdä niin eikä kukaan sano takaisin. Ja sitten kun joku sanaa (minä) niin aletaan itkemään. AARR! (Vaikeaa arvata, että tällainen tilanne on just menossa kun tänne siitä avaudun...) 

2. Olen syntynyt Neuvostoliitossa vaikka nimi ja olemus ei sitä paljasta. Joillekin tämä tulee järkytyksenä kun en ryssältä vaikuta. Alan olemaan suht. sinut oman etnisyyden ja juurien kanssa, olen jopa ylpeä siitä, etten ole "puhdas" suomalainen, mutten osaa ajatella itseäni venäläisenäkään. Pientä identiteettikriisiä siis ilmassa. Välillä ärsyttää ja huvittaa joidenkin suomalaisten käyttäytyminen ja ajattelutapa venäläisiä kohtaan, ihan kuin elettäisiin jotain talvisota-aikoja edelleen... Rahat kelpaa, mutta muuten sit haistatetaan pitkät selän takana. 

3. Maahanmuuttajataustastani ja kokemastani rasismista (90-luvulla oli aika jännääkin olla ryssä) huolimatta en kannata mitään avointa maahanmuuttoa Suomeen. Kanadan ja Australian malli käyttöön ja mitä pikemmin, pisteytyksellä sisään ja ne jotka ei pääse niin voi itku ja kyynel. Kaikenkarvaisten kasvattilasten aka. jalkavaimojen rahtaus seis. Kyllä, olen julma ja sydämetön.

4. Rakastan kirjoja älyttömästi ja aina kun mulle tulee tauko vaatehamstrauksessa alkaa hillitön kirjojen ostelu. Keräilen tiettyjä kirjoja itselleni ja uskallan väittää, että aika ahrvalla mun ikäisellä on yhtä paljon kirjoja kuin mulla (about 16 kaljakorillisen verran kun ne pakkasin muuton yhteydessä). Ostelen vaatetusalaan, muotiin ja pukuhistoriaan liittyviä kirjoja, samoin keräilen 1800-luvun brittiläistä kirjallisuutta, muita historiaan sijoittuvia romaaneja, vamppyyrikirjoja (joo, sucker for life) ja fantasiaa. Uutena hyvänä löytönä on ruotsalaiset dekkarikirjailijat.

5. Pelasin hieman nuorempana Wowia (APUAAA) eli World of Warcraftia. Mulla on sinne vieläkin luotuna oma rakas level 37 kääpiömetsästäjämies jolla on lumileopardi lemmikkinä. Peli alkoi vaatimaan aivan liikaa aikaa, joten se sitten jäi. Mutta hauskaa ja vaativaa ajanvietettä mitä ei kannattais kyllä ylenkatsoa ollenkaan.

6. Innostun helposti kaikennäkösistä asioista ja jotkut niistä (okei, suurin osa) jää sitten kun alkuhuuma on ohi. Välillä tämä hieman ketuttaa, mutta toisaalta taas hittoako siinä jollain lailla sensuroimaan omia tekemisiään. Oonpahan sitten harrastanut vaikka mitä ja kyllä ne rakkaimmat ja pitkäikäiset jutut (kuten ompelu) jaksaa kiinnostaa laskusuhdanteidenkin jälkeen.

7. Rakastan listoja ja kaikesta mahdollisesta voi aina tehdä listan. Harmi vaan, että yleensä mun aikataululistat kusee ja pahasti. Vaikka kuinka yrittää olla tehokas ja tehdä asioita ajoissa niin kaikki lopulta kasaantuu ja sitten hikoillaan niiden tekemättömien kakkakikkareiden kanssa.

8. Olin lapsena aivan älytön megauskis ja Herra oli mun todellinen isä taivaassa. Tämä vaihe hiipui siinä 10-11 vuoden iässä kun tajusin, ettei elämässä jäädä oottelemaan mitään. Jos jotakin haluaa tapahtuvan, se pitää tehdä itse. Samoin on turha syyttää jotain korkeampia voimia paskasta mäihästään. Uskon ihmisen tahtoon ja haluun elää. 

9. Oon nyt ollut kolme viikkoa, siis KOLME (3) KOKONAISTA FAKIN VIIKKOA ilman kebabbia eikä edes tee vielä tiukkaa! En tehnyt mitään terveysintoilupäätöstä, vaan lähdin ajattelemaan tätä taloudelliselta kannalta kun alkoi hieman riipiin tää rahanmeno ruokaan. Koko lakkoilu jäi oikeastaan vaan ajatuksen tasolle, mutta nyt on ollut siis niin "kiire" ettei oo kerennyt toteuttamaan jokaviikottaista kebabperjantaitaan. Ostan kyllä jos alkaa himottaan ihan älyttömästi.

10. Aiemmin ei ole jenkkilä millään lailla kiinnostanut matkailukohteena, mutta nyt viime aikoina on sellainen ysärihuuman siivittämä roadtrip alkanut loistaa mielessäni. Tästä kiitos Lana del Reyn biisille "Ride" sekä J:n kanssa käydyille matkustuskeskusteluille. Sitten parin vuoden päästä!

(Miten näitä on niin vaikea keksiä yhtäkkiä?)

11. Vaikein päätös jota oikeasti harkitsin pitkään, oli omasta kissasta luopuminen. Vieläkin ajattelen sitä, välillä enemmän ja välillä vähemmän. Joskus ikävä ja muistelut meidän niin vahvasta bondauksesta saa kyyneleet silmiini. Valoni pimeydessä on tieto, että Läskilläni on nyt miljoona kertaa paremmat oltavat kuin mitä mä olisin voinut enää tarjota suhaillessani koulun ja töiden väliä helkkarin stressaantuneena. Kuukausien mittaiset lomailut eivät myöskään olleet ihan omiaan lemmikin kanssa. Jos joskus myöhemmin elämäntilanne muuttuu ja olisi mahdollista ottaa joku karvakaveri, niin en varmaan edes pystyis sillä tuntisin itseni maailman pahimmaksi petturiksi Läskiä kohtaan.


11 kysymystä haastetuille:
1. Oletko aamu- vai ilta-ihminen?
Aamuihminen forever. Mulla kaikki tuottava toiminta alkaa hiipumaan klo 12 jälkeen ja illan tullessa tuottaa suurta tuskaa esim. hakata kouluhommia. Ihan mahdotonta ja aina suuren itkun värittämää puuhastelua.

2. Koti-ilta vai ilta ulkona?
Tällä hetkellä koti-ilta kun oon vaan henkisesti ihan riekaleina. Tais reissunjälkeinen laiskottelu tehdä tehtävänsä ja nyt stressaan taas ihan kaikesta mahdollisesta ja hajoilen pienistäkin vastoinkäymisistä. Mun zen-mielentila on tyystin kadonnut :(

3. Kaikkien aikojen lempparibiisi?
Voisin sanoa tähän, että Michael Jacksonin Beat it!  Myös Lambada ja Billy Oceanin When the going gets tough. 80´s is teh best!!!

4. Minne haluaisit matkustaa ja miksi?
Tällä hetkellä kusen sukkaan Mongolian takia. Tai yleisellä tasolla se Siperian junareissu kuumottelee tassuja.

5. Mitä haluaisit tehdä viiden vuoden kuluttua?
Olla ainakin elossa :D Tästä omasta "hassujen sattumusten"-syndroomasta johtuen ei paljoa voi mitään suunnitella tai arvuutella. Olishan se mukavaa jos olisi tykki työpaikka josta voisi kadota tasaisisn väliajoin sivistään sieluaan maailmalle.

6. Tallinnan vai Tukholman risteily?
Sanon nyt, että Tukholma, koska kävin Tallinnassa syksyllä ja Tukholmaan en pääse nyt koulun kanssa kun olen koiravahtina ja töissä (eikä edes kiinnostais mennä sinne KOULUN kanssa, pyh.)

7. Mikä on pelottavinta mitä olet kokenut?
Taitaapi mielenpainuvin juttu olla Pispalassa sattunut tulipalo jossa naapurin pappa suli sänkyynsä ja kämppä lähti alta. Tosin silloinkin vitutti vaan kun ei tajunnut, että tässähän olisi voinut käydä vaikka mitä jos en olisi herännyt yöllä ja hälyttänyt palokuntaa paikalle.

8. Parhaat pitsan täytteet?
Vakkarina Opera Special eli kinkku, tonnikala ja salami. Jos haluan hullutella niin salamin tilalle tulee herkkusieni.

9. Uskotko kohtaloon?
Mua ärsyttää uskoa siihen, koska kohtalo on vähän mediaseksikkäämpi sana jumalalle. "No se oli kohtaloa!" "Näin herra tarkoitti sen" Kuulostaako samalta? Mun mielestä elämä on pelkkää sattumaa. Vaikka myönnän, että viime aikoina on tullut sellaisia pieniä aatoksia, että tapahtuuko jotkut asiat jostain tietystä syystä. En silti jää ainakaan lillumaan mihkään pehmoiseen hattaraan, että kyllä asiat sit järjestyy kiitos kohtalon. Se olen minä, joka perse ruvella hoitaa ne asiat kuntoon. Muihin ei ole luottamista.

10. Mitä kieliä osaat puhua?
Suomi, englanti, venäjä. Opiskellut lisäksi ruotsia, latinaa, espanjaa, japania ja thaita, mutta päässä vaan muutamia sanoja, lauseita ja ikuisia fraaseja näistä. 

11. Kenelle kertoisit jos voittaisit päävoiton lotossa?
Varmaan kaikille kun en osais pitää suutani kiinni :D Kyllähän sen nyt arvais, sillä meikäläinen lähtis heti perustamaan jotain asuntoimperiumia ja killuisin puolet vuodesta jossain muualla kuin Suomessa.
Mun kysymykset:
1. Onko sellaista ruokaa/ruoka-ainetta jota ennen vihasit, mutta nyt se on herkkua?
2. Mihin ärsyttää tuhlata rahaa?
3. Mitä kieltä haluaisit osata puhua?
4. Uskotko rakkauteen?
5. Artisti/bändi, jonka musiikki on vaikuttanut sinuun eniten (jossain elämän vaiheessa)?
6.Oletko ylittänyt jonkun pelon elämässäsi?
7. Paras piirretty?
8. Ärsyttävin luonteenpiirteesi?
9. Näetkö itsesi äitinä tulevaisuudessa?
10. Asia, joka kasvatti sinua?
11. Mieleenpainuvin unesi, hyvässä tai pahassa?

Vola!


5 kommenttia:

  1. Haaste vastaanotettu ja hyväksytty! Pitääkin alkaa väsäilemään, hyvät kysymykset oot kyllä keksinyt :) mua jäi kiinnostamaan toi Kanadan ja Aussien maahanmuuttomalli, voisin toki googlaa mutta mun googlelistalla on miljoona muutakin juttua ni jaksaisitko kertoa siitä? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mietin tätä koko eilisen päivän ja mun ehkä täytyy sittenkin pyörtää vastaukseni (dammit! :D).

      Tuossa linkki aika laajaan postaukseen sekä kommentteihin asiasta:
      http://lifeinenglish-australia.blogspot.fi/2012/02/viisumien-valitusveisu.html
      Ja tässä verrattu Suomen ja Australian politiikkaa ja historiaa aiheesta:
      http://australiaan.wordpress.com/2011/04/16/monikulttuurisuus-maahanmuutto-australiassa-vs-suomessa/

      Mutta Australiassa linja on todella tiukka ja säännelty, vain tietyille aloille voi päästä töihin ja työluvan saanti on hankalaa. (Sitten on erikseeen working holiday millä pääsee sinne kanafarmille töihin). Itseasiassa kun asiaa miettii, Thaimaassahan on suht. samanlaista politiikkaa; ei ne sinne ketään ylimärääräisiä halua ja oleskeluluvan saaminen on kuin lottorivien täyttelyä.

      Syy, miksi nyt pyörrän päätöstä on se, että lähdin miettimään, että jos SUomessa tiukennettaisiin entisestään amhdollisuutta tulla maahan niin eihän tänne tulis ketään! xD

      Mutta sen pitäisi muuttua, että Suomi nimenomaan panostaisi töihin tuleviin maahanmuuttajiin jotta Suomesta oikeasti saisi kiinnostavan kohteen tulla asumaan. Nyt kun on lehdissä aina välillä ollut sellasia juttuja, että Vietnamilaisperheen äiti ja tytär on karkotettu suomesta kun maahanmuuttovirasto katsoi, ettei miehen kahden tonnin palkalla täällä voi elää koko perhe.(http://yle.fi/uutiset/vietnamilaisten_maastakarkoitus_tyrmistyttaa/5439012) Ja nyt oli juttu Argentiinalaisesta perheestä, joka monta vuotta säästi rahaa kun heidän unelmansa oli tulla Suomeen, mutta he eivät "tavallisina" maahanmuuttajina päässeet suomen kielen intensiivikurssille ja työt jäi saamatta kielimuurin takia. Sitten häntä koipien välissä takaisin kotimaahan. Eipä kuulosta hirveen houkuttelevalta (http://www.aamulehti.fi/Pirkanmaa/1194787984876/artikkeli/hiljaisen+maan+lumoissa.html).

      Ja sit alkaa patti nousemaan päähän kun näiden juttujen rinnalla lukee uutisia tietyn maan "kasvattilapsista", jotka tulee Suomeen ilman papereita ja vaikka perhe elää sossun rahoilla niin nämäkin saavat oleskeluluvan? Missä näiden perheiden yli kahden tonnin tulot ovat?

      http://yle.fi/uutiset/hs_somalit_hakevat_kasvattilapsia_suomeen/5622157

      http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/100307-hs-somalien-kasvattilapset-%E2%80%9Dsuomalainen-ilmio%E2%80%9D-%E2%80%93-biopassi-kayttoon


      Eli jotain järkeä tähän touhuun. Panostetaan niihin työtätekeviin niin ettei lääkäreiden tartte ajaa busseja ja olla siivoojia ja ilman papereita tulevia voidaan opastaa kiltisti pois. Tähänkin pienenä huomautuksena kun tiiän, että ainakin kaikki viherhippiset ois jo näkemässä punaista, että pakolaiskiintiö on erikseen eikä nämä kasvattilapset siihen kuulu.

      Mun mielestä muutenkin ulkomailla kun on niin muut maat on ihan avoimesti vetämässä kotiinpäin ja suojelemassa maataan ja kulttuuriaan. Ja suomessa tää sama asia muutetaan rasismiksi. Kyllä kulttuuristaan ja omasta historiastaan pitää olla ylpeä ja kyllä suomalainenkin on siihen oikeutettu!

      Huoh :)

      Poista
  2. Ootko kipeenä ku ei oo vähään aikaan kuulunnu mitään? :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vastaus selviää uudemmasta postauksesta (ja mitään muuta jännää siitä ei selviäkkään xD)

      Poista

Nyt sitä kommenttia!