keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Vaihtoon lähteminen kannattaa



Tällaiseksi välikirjoitukseksi ajattelin laittaa tänne (ootte kuitenkin siellä jo ihan vierotusoireiden riivaamia kun ei mun hassunhauskoja kirjoituksia ole päässyt lukemaan hetkeen) eilen palauttamani kommentoivan referaatin pätkän, joka käsittelee vaihto-opiskeluun lähtöä. Ei ole kirjallisesti mikään laatuteos kun piti nopeasti vääntää pois alta, että pääsee keskittymään Japanin keisarin tekemään koulutusasetukseen vuodelta 1890 (whattaa faak) (palautus on perjantaina), mutta tässä on rautalangasta väännettyä yleistietoa vaihto-opiskelijaksi ryhtymisestä niin yleisellä tasolla kuin TAMKin opiskelijana. Ehkä joku tästä löytää jotakin uutta ja informatiivista tietoa itselleen :)  PS. voisko noita sulkeita käyttää vieläkin enemmän kun en osaa kirjoittaa lyhyitä lauseita???

”Opiskelijavaihto on kaikkein paras tapa kansainvälistyä, asua ulkomailla, kasvaa henkistä pituutta sekä laajentaa ystäväpiiriä. Jokaisen opiskelijan tulisi lähteä vaihtoon!”(Asia Exhange, 2013)

Korkeakoulututkintoa suorittavien liikkuvuus on kasvanut reippaasti 2000-luvulla: Vaihtoon lähteviä opiskelijoita on 50% enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Kasvu on ollut erityisen nopeaa viimeisen parin vuoden aikana. Vuonna 2010 ulkomaille suuntasi yli 10,000 korkeakouluopiskelijaa. (Cimo 2011, 5.) Myös TAMK painottaa kansainvälistä osaamista kaikilla koulutusaloilla ja osan tutkinnosta voi suorittaa ulkomailla, joko opiskelija- tai harjoittelijavaihdon avulla. Yhteistyökorkeakouluja on yli 350 ja ne sijaitsevat ympäri maailmaa 50 eri maassa. (TAMK 2012.)

Liiketalouden opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa yhden lukukauden eli semesterin mittainen vaihto ulkomailla. Vaihdon ajankohdaksi suositellaan 3. opiskeluvuotta, mutta myös toisen vuoden opiskelijalla on mahdollisuus lähteä vaihtoon, kunhan hän on suorittanut hyväksytysti 60 opintopistettä. Halutut kohteet pitää valita niistä vaihtoehdoista, joissa on mahdollista opiskella oman alan opintoja eli valitettavasti kaikki kohteet eivät ole avoinna jokaiselle opiskelijalle.

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus ovat keskeisiä välineitä koulutuksen kehittämisessä. Kansainvälistä liikkuvuutta ammattikorkeakouluissa on eniten liiketalouden lisäksi yhteiskuntatieteiden-, tekniikan- ja terveysalalla. 40% lähtijöistä valitsee kohteekseen Britannian, Saksan, Ranskan, Espanjan, Ruotsin tai Yhdysvallat. Liikkuvuus painottuu edelleen Eurooppaan, mutta erityisesti Yhdysvallat ja Kiina ovat lisänneet suosiotaan. (Cimo 2011, 24-27.)

Suurin osa Tampereen Ammattikorkeakoulun partnerikorkeakouluista sijaitsee Euroopassa. Myös Tampereella on havaittavissa muiden kohteiden suosion nousu, erityisesti Aasian kohteiden. Aasian maista TAMKin kautta on mahdollista hakea vaihtoon mm. Malesiaan, Thaimaahan, Kiinaan, Etelä-Koreaan ja Japaniin. Aasiaan kohdistuva kiinnostus on ymmärrettävää. Edullisen hintatason ja miellyttävän ilmaston lisäksi Aasia on yksi nopeiten kasvavista talousalueista, jonka kulttuurin tietämyksestä on suurta hyötyä tulevaisuudessa.

Vaihtoon on mahdollista lähteä neljän eri järjestelyn avulla: EU:n Erasmus-ohjelma, korkeakoulujen omat sopimukset, free mover- vaihto sekä  Nordplus-ohjelma. Suurin osa vaihdoista kanavoituu näiden kautta. (Cimo 2011, 30.) Free mover on järjestely, jossa opiskelija hoitaa itse kaikki opiskelupaikan hankintaan liittyvät asiat ja maksaa opiskelusta koituvat kustannukset itse. Muissa ohjelmissa opiskelijan ei tarvitse maksaa lukukausimaksuja ulkomaalaiseen korkeakouluun.

Yleensä opiskelijaa saattaa pelottaa ulkomailla opiskelusta koituvat kustannukset. Vaikka opiskelu ei maksa, on opiskelijan itse kustannettava matkakulut sekä asumis- ja elämiskustannukset kohdemaassa. Usein korkeakoulut myöntävät ulkomaille lähtevälle opiskelijalle apurahan, joka kattaa osan matka- ja opiskelukustannuksista. TAMK:ssa apurahan suuruus vaihto-opiskelijalle oli vuonna 2012 300e/kk. Lisäksi opiskelijalla on oikeus nostaa opintotukea sekä asumislisää ulkomailla ollessaan. (TAMK 2012.) Riippuen maasta, koulun ja Kelan myöntämät avustukset saattavat riittää enemmän kuin hyvin ulkomailla elämiseen ja opiskeluun. Lisärahoitusta opiskelijan on mahdollista saada myös valtion takaamasta opintolainasta, joka ulkomaille on 600/kk sekä erilaisten järjestöjen myöntämistä apurahoista. Oma aktiivisuus on näiden saamisessa ehdoton valtti. Omat säästöt ja vanhempien taloudellinen tuki ovat myös keinoja rahoituksen suhteen.

Vaihtoon lähteneiden määrään vaikuttaa opiskelupaikan sijainti Suomessa sekä hakukriteerit. Etelä-Suomen ammattikorkeakouluissa on enemmän opiskelijoita kuin pohjoisessa jolloin vaihtoon lähtijöitä on enemmän. Koulut joutuvat järjestämään karsintoja vaihtoon haluavien kesken esimerkiksi kouluarvosanojen perusteella. (Pekkala, K. ja Petäjäniemi, S. 2012, 3.) TAMKissa on käytössä pisteytyssysteemi josta opiskelijan on mahdollista saada maksimissaan viisi pistettä. Pisteitä saa esimerkiksi kansainvälisestä tuutorointi-toiminnasta tai kieliopinnoista. Tasapelin sattuessa kohdalle paikka arvotaan opiskelijoiden kesken.

Vaihtopaikan saamiseen tarvittavien pisteiden keräys on myös täysin opiskelijan aktiivisuudesta kiinni. Joidenkin pisteiden saaminen edellyttää opiskelua ja erilaisiin toimintoihin osallistumista ja vuotta ennen haun alkamista eli jopa 2 vuotta ennen itse vaihtoon lähtemistä. Pisteiden avulla opiskelija varmistaa oman hyvän sijoituksen muiden hakijoiden joukossa ja on varmemmin pääsemässä ensimmäiseen hakukohteeseensa. Varsinkin suosituissa kohteissa, kuten Aasian maat on yhdelläkin ylimääräisellä pisteellä merkitystä hakuvaiheessa.

Suurin motivaatio vaihtoon lähtemiselle on Matti Taajamon suorittaman tutkimuksen mukaan halu ”lähteä”. Tämä koostuu intuitiosta ja unelmasta, halusta saada vaihtelua kotimaan opiskeluun, kartuttaa kielitaitoa ja yleisesti kasvattaa motivaatiota. Tärkein tavoite on itsensä kehittäminen ja maailmankuvan avartaminen. (Lehtinen 2011, 19.) Tulevien työllisyysmahdollisuuksien lisäksi opiskelija tulee saamaan unohtumattoman kokemuksen vaihdossa ollessaan. Hän oppii selviytymään yksin vieraassa kulttuurissa ja vaihtoaika on varmasti yksi ikimuistettavimmista tapahtumista opiskelijan elämässä.

Vaihdon aikana opiskelijan itseluottamus kasvaa ja mukautumiskyky sekä yhteistyökyky paranevat. Kansainvälinen kokemus ja pärjääminen monikulttuurisessa työympäristössä edistävät työllistymistä. Kansainvälisyyttä arvostetaan suuresti nykypäivän työelämässä ja kielitaidon lisäksi työnantajat arvostavat eri kulttuurien tietämystä.  (Pekkala, K. ja Petäjäniemi, S. 2012, 14.) Nykyisillä hektisillä työmarkkinoilla on pystyttävä erottautumaan edukseen muista hakijoista ja kansainvälinen kokemus on erittäin hyvä meriitti tulevaisuudessa.

LÄHTEET

Asia Exchange. 2013. Haluatko vaihtoon tai työharjoitteluun? Luettu 27.01.2013. http://www.asiaexchange.org/fi/

Centre for International Mobility CIMO. 2011. International mobility in Finnish vocational
and higher education in 2010. Luettu 27.01.2013.
http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/35815/Thesis_Kiia_Lehtinen.pdf?sequence=1

Pekkala, K. ja Petäjäniemi, S. 2012. Kajaanin ammattikorkeakoulusta vuosina 2010 – 2011 vaihtoon lähteneiden kokemukset ja mielipiteet. Luettu 27.01.2013.
http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/38983/tammikuuopari.pdf?sequence=1

Lehtinen, K. 2011. Developing International Exchange Program: Laurea UAS ans PArtner Universities in Japan. Luettu 27.01.2013.
http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/35815/Thesis_Kiia_Lehtinen.pdf?sequence=1

TAMK. 2012. Kansainvälisyys opinnoissa. Luettu 27.01.2013.
http://www.tamk.fi/cms/tamk.nsf/$all/c25ed45c6f3fde6dc225789a00483ed5

TAMK. 2012. Kansainvälinen opiskelu- ja harjoitteluvaihto. Luettu 27.01.2913. http://opinto-opas.tamk.fi/ops/OPINTOOPAS/kansainvalinen_opiskelu-_ja_harjoitteluvaihto.html

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Nyt sitä kommenttia!