keskiviikko 4. syyskuuta 2013

Nikitas Homestead (Olkhon)


Varattiin jo etukäteen kolme yötä Nikitalta privaattikylppärillä kun sitä kehuttiin Pallontallaajissa ja se vaikutti kätevältä vaihtoehdolta. Hotelli oli rakennettu kylämaiseksi, josta löytyi eritasoisia majoitustiloja, yhteisharrastustiloja, ruokala, ravintola sekä saunoja. Meille yöpyminen maksoi 1100 ruplaa yö/naama ja hintaan sisältyi kolme ateriaa päivässä.
Niin kuin tuossa aiemmin jo itkin, petyttiin aika pahasti kun täällä ei ollutkaan netissä luvattua wifiä. Emme todellakaan olleet ainoita jotka epäuskoisena kyselin netin perään, ja jos se kerran ei toimi niin olisi kivaa ihan matkustajien vuoksi, että tieto löytyisi myös netistä. Monilla on varmasti nettimahdollisuus vaikuttanut päätöksenteossa. Lopulta selvisi, ettei täällä oikein missään ole wifiä (vaikka monessa paikassa oli kylttejä), vaan internet-kahvilat koostuivat peräti yhdestä tietokoneesta. Me luovuttiin koko netin metsästyksestä ja päätettiin kituuttaa Irkutskin kahvilaan saakka.

Toinen möömöö-asia oli oman suihkun puute vaikka netissä luki ”private bathroom”. Meidän privaatti kylpyhuone sisälsi vain vessan ja peltiämpäriin valuttavan lavuaarin. Suihkutilat olivat sitten yhteisiä ja täytyy kyllä myöntää, että skämäsestä ulkonäöstä ja sijainnista (vuohikarsinoiden vieressä) huolimatta suihku teki tehtävänsä ja vesi oli jopa liian kuumaa.

Huoneessamme oli kolme pientä sänkyä, paljon tuoleja ja sähkölämmitin. Lämmitintä pidettiin vain jonkin aikaa päällä, sillä se oli vähän liian tehokas ja palovaara kutitteli mieltämme. Muuten saatiin nauttia sisällä jylhästä hiljaisuudesta, jonka rikkoi vain norsun lailla kävelevä yläkerran naapurimme.


Huoneen hintaan kuuluivat siis ateriat ja ne olivat oikeasti yllättävän toimivat ihan tällaiselle nipottajallekin. Aamupalalla oli aina saatavilla paistettua kananmunaa, puuroa ja lättyjä. Lounaalla oli jonkin sortin keitto sekä  lämmin ruoka ja illallisella taasen keittoa, lämmintä ruokaa, salaattia, lämmin lisuke (kala tai kesäkurpitsaa) sekä pulla. Kaikkea sai ottaa ja sai myös vaihdella (jos ei jostain tykännyt). Lisäksi oli saatavilla lämmintä vettä, kahvia ja teetä sekä juomavettä jota sai myös käyttää omien vesipullojen täydennykseen. Säästi siinä muutamia euroja kun ei kaupasta tarvinnut vettä hakea joka päivä.

Paikka oli kyllä hintansa väärti. Jos omaa enemmän sosiaalista hippiwiglailua niin paikka on täydellinen uusien tuttavuuksien tekemiseen. Me pitäydyttiin sellaisissa matkaa koskevissa keskusteluissa ja muuten sitten hengailtiin omassa jylhässä kaksinaisuudessa. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Nyt sitä kommenttia!