keskiviikko 4. syyskuuta 2013

Olkhonin kylä – Huzhir



Kylähän oli sellainen suhteellisen napakka, tiet ja talot meni miten meni. Pääkadulta löytyi suurin osa kaupoista (ärrän kokoisia kioskeja joista löytyi kuitenkin aina kattava viinavalikoima), apteekki ja kirjasto. Monissa taloissa oli noita viehättäviä sinisiä karmeja, joita osattiinkin odottaa muiden matkakertomusten perusteella. Taloista on hyvin vaikea sanoa missä kunnossa ne ovat sisältäpäin, ovatko kaikki edes asuttuja (osa aidoista jo 45 asteen kulmassa maahan nähden, samoin tönöt) ja onko täällä esim. koko kylän kattavaa viemäriverkostoa??
Ruuhka-aika pääkadulla

Autokanta oli rehdin retroa ja ajotyylinä ”mennään sieltä missä tie on ehjintä”. Kylässä ei kaistoja tunnettu vaan leveällä pääkadulla saattoi autoja mennä lomittain täysin eri suuntiin. Lehmät laidunsivat vapaasti ja hengailivat kaduilla missä mielivät. Asukkaista osa oli slaaveja ja osa mongoleja (tai jotain nomadeja :D), samoin monet aasialaiset turistit yllättivät puhumalla täydellistä venäjää. 

Alussa näytti siltä, että täällä ei mitään ravintoloita pahemmin ole. Luulo osoittautui vääräksi, mutta pitää sanoa, ettei tuo markkinoinnin ihmeellinen ala ole vielä iskenyt kylään. Kaupan päällä luki yleensä "магазин", ravintolan tunnisti sanoista "кафе". Hotelleja pääsi bongailemaan kirjaimilla "отель" tai peräti sanalla huoneita  eli "комната". Kaikki rakennukset sijaitsivat sisäpihoilla joinne pääsi porteista sisään. Nämä portit eivät tietenkään olleet selkeästi esillä ja huutaneet tervetuloa sisään vaan! vaan nopeasti katottuna harvoin osasi kertoa missä kohtaa portti avautuu. Ei tullut mieleenkään lähteä hortoilemaan tyyppien asumuksille ihan randomilla. 
 

Me ei muualla syöty kun ruuat oli jo maksettu asumisen yhteydessä, joten ravintoloista ei pysty mitään kertomaan. Kaupoilla käytiin hakemassa tuollaista vohvelikuppiin iskettyä pakastettua pehmisjäätelöä, joka oli 19 ruplan hinnalla yllättävän hyvää. Maku toi mieleen ihan 80-luvun lopun Neuvostoliiton jolloin me aina kesäisin mummolla ollessa käytiin lähikaupassa hakemassa pahvimukiin sullottua jäätelöä. Yksinkertaisen hyvää.

Kyllä oli muutama talo jossa oli kyltti "дискотека" eli discoo, mutta meillä ei tästäkään mitään hajua ole. Kerran nähtii turistien ryyppäävään yhen kaupan portailla paikallisten kanssa.

Paikallinen taksitolppa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Nyt sitä kommenttia!