torstai 19. syyskuuta 2013

SHANGHAI 3. PÄIVÄ: Rico Rico Beach



Kata löysi netin syövereistä pari mainintaa Shanghain joen varteen tehdystä tekorannasta, Rico Rico Beachista ja tänään oli vuorossa paikan löytäminen ja auringon palvominen. Sisäänpääsymaksu rannalle oli 50 yuania, joka on aika helkkarin kova hinta siitä, että pääsee makaamaan jo aikansa nähneisiin rantatuoleihin. Koko paikasta huokuikin sellainen aikoinaan mahtavaksi rakennetun, nykyään vain vaivoin pystyssä pyörivän bisnesidean rippeiden tuulahdus. Vessaan piti mennä kadun toisella puolella olevaan yleiseen käymälään. Uima-allas oli synonyymi tyhjälle laatoitetulle reijälle. Mutta aurinko paistoi, rantasänky oli iso ja maisemina toimivat toispuoljokkee olevat pilvenpiirtäjät.


Tässä kohtaa voisi mainita, että kauhean ja hikisen etsinnän jälkeen me onnistuttiin ensimmäisenä Shanghaipäivänä löytämään kirjakauppa Nanking roadilta, jossa oli peräti kolme hyllyllistä englanninkielisiä kirjoja(joista kaikki mielenkiintoiset jo omistin, heh heh) . Oma matkalukemiseni oli kahlattu läpi jo Pekingin ja Shanghain välisellä junamatkalla, joten olin jo epätoivoinen saamaan jotain luettavaa (paras tapa rentoutua) taas itselleni. Löysin hyllystä kirjan Eat, pray, love, kirjan jonka kannessa kuikuilee Julia Roberts, ja jonka olisin muuten jättänyt täysin omaan arvoonsa, ellen olisi muutamaa päivää aiemmin lukenut eräästä blogista kehuja kirjaa ja sen jatko-osaa kohtaan. Kirjan naishenkilö lähtee elämän kolhujen jälkeen seikkailemaan vuodeksi maailmalle etsimään keinoja nautinnon ja hurskauden tasapainottamiseen ja asuu sen aikana Italiassa, Intiassa ja Indonesiassa. Mikäs siis sen hienompaa kuin lukea toisen matkasta ollessa itse matkalla! (Koska se oma matka ei riitä, hah hah haa!)

Kirjassa on lisäksi paljon syvällistä pohdintaa elämästä, jumalasta (tai korkeammasta voimasta, miten kukin haluaa asian ilmaista) ja kuinka tulla sinuiksi maailman kanssa. Asioita, jotka vetoavat muhun, sillä aina välillä on hyvä tehdä matka myös syvälle sisimpäänsä ja kysyä kysymykset kuka minä olen? Minne olen matkalla? (tätähän on jo pohdittu vuolaasti esim. Pekingissä...). Onhan tässä 8,5 kk aikaa ennen kuin elämä asettuu takaisin omiin uomiinsa Suomessa. Ja varmasti tän reissun aikana tulee vielä monia hetkiä jolloin on hyvä katsoa taas itseään peilistä. Että kuka sieltä kurkkiikaan takaisin.

2 kommenttia:

  1. Haha mää luen kans just tota samaa kirjaa! t. Leena I.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jeeah! Mä tilasin jo juusolta jatko-osankin jonka se saa tuoda mulle Honkkariin :) Ja leffan myös xD

      Poista

Nyt sitä kommenttia!