maanantai 2. syyskuuta 2013

Tervetuloa Moskovaan!

Ihan ekaksi pitää kirjoittaa siitä, että miten ihmeessä kukaan ei venäjänkielentaitoinen on päässyt etenemään Moskovassa yhtään minnekään?? Me oltiin ihan hukassa ja jos isä ei olisi mulle tulostellut karttoja kuinka päästä punaiselle torille, me oltaisiin varmaan sen 4 tuntia kökötetty asemalla. Onneksi pystyi kyselemään ja sen avulla luovimaan tiensä läpi esteiden.



Jaroslavskaja- asemalla oli joku remppa menossa ja meillä meni hetki haahuilla oikealle ovelle. Myöhemmin selvisi, että junat lähtevät aseman vierestä, ei sen sisältä. Aikamme pyörittyä saatiin laukut aseman toisen kerroksen laukunsäilytykseen ja lähdimme kohti Moskovan metroa. Karttojen avulla oli loppujen lopuksi helppo liikkua, katottiin monesko oli meidän pysäkki ja laskettiin vaan matkan aikana ne ennen kuin jäätiin pois. Lippua ostettaessa näytin luukulla pysäkin nimeä ja sanoin, että haluaisin kaksi lippua tuonne.


Punaisella torilla oli konserttilavan rakentaminen kesken, joten aukio ei ihan ollut aukio. Lavan jättämän tilan täyttivät taas sadat kiinalaiset turistit. Napattiin kuvat pyhän Basilin kirkosta, pyörittiin alueella hieman ja päästiin sitten maistamaan paikallista herkkuakin, nimittäin Moskovan McDonaldsin Bic Mac – ateriaa. Lähistöllä ei ollut oikein muutakaan kohtuuhintaista ruokapaikkaa (eipä!) ja aika alkoi jo loppua, niin piti tehdä tämmöinen dramaattinen ele ruokailupolitiikan suhteen. Oma tavoitehan on käydä jokaisessa maassa, jossa matkustaa mäkkärissä niin… raksi ruutuun vaan!



Suuri ihmetyksen aihe ja jo pientä pään kiristymistä aiheutti korttien etsintä.  Kaikki pienet kikkarit ja turistimyymälät joissa voisit kuvitella löytäväsi postikortteja, niin ei ole! Löydettiin sattumalta posti, mutta hahaa, ei ole! Kuulemma kirjakauppaan pitäisi päästä. Siinä kohtaa huusin jo, että fuck this shit ja lähettiin käveleen takaisin asemalle kun sattumalta lukaisin yhden oven yläpuolelta, että siellä myytiin lehtiä ja kirjetarvikkeita. Wuhuu! Löydettiin siis kortit ja postimerkit ostettiin sieltä skämäsestä postista, mutta meillä ei ollut enempää aikaa postilaatikon etsimiseen/postille menemiseen niin otettiin kortit mukaan ja tarkoitus on saada ne Baikalilla eteenpäin.



Moskovan kaupungista ei voi oikein sanoa mitään kun siellä pyöri vain muutaman tunnin. Mutta sen perusteella ei kyllä ole mitään fiiliksiä pyöriä yhtään enempää. Tuli mieleen vähän Helsinki, joka on omasta mielestäni aika ankea paikka pitkine välimatkoineen. Muutenkin meillä siinsi jo luonto silmissä niin malttamattomina (ja kauhean pissahädän kourissa) astuttiin Irkutskiin menevään junaan nro.80 klo 13.05 ja toivotettiin karjavaunun lämmin yhteiselämä tervetulleeksi.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Nyt sitä kommenttia!