keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Nang Yuan - kun aikomus ja teot eivät kohtaa

Viimeinen kirjoitelma koskien Koh Taon läheisyydessä olevaa Nang Yuanin saarirykelmää. Lupaan sen. 

Saarelle mentäessä turistit joutuvat siis maksamaan 100 bahtia (2,5 e) pääsymaksua ja kaikki muovipullot pitää jättää "narikkaan". Saaren ainoasta ravintolasta on mahdollista ostaa lasipulloja joita ei saa viedä ravintolan alueelta muualle saarelle. Ohjeita oli muutenkin joka lähtöön, ei saanut kiroilla, käyttää räpylöitä, kerätä simpukoita, mennä kielletyille alueille...

Ja mikä oli sitten se todellisuus? Roskia joka puolella, heitettynä mereen ja kivien sekaan, tungettuna metsässä onttojen puiden sekaan (??), kasattuna rannalla ohuelle hiekkaviivalle. Voihan turistit! Kaikki maailman pelottelukiellot naaman edessä ja silti vaan paskotaan ympäriinsä. Kuinka vaikeaa on ottaa omat roskat mukaansa ja viedä roskikseen? Paikka nimetään yhdeksi maailman kauneimmaksi saareksi ja silti jollain tulee mieleen heittää tyhjiä jugurttipurkkeja matalaan meriveteen. 

En usko, että kaikki on vain meidän valkoisten manaattien syytä vaan myös paikallisten asenteissa on jotakin korjattavaa. Kuten alla olevassa kuvassa näkyy, oli rakennusmateriaaleja dumpattu vain hiekalle. Yhdellä saarista oli todella huterannäköiset sillat kiertämässä bungaloweja ja osa paikoista näytti hylätyiltä. Miksi paikkoja ei huolleta (varsinkin jos pyydetään sisäänpääsymaksu saarelle tulosta) ja varmisteta, ettei esimerkiksi puusillat hajoa turistien jalkojen alla?

En tiedä onko tämä vain oma ongelmani kun rakastan järjestystä ja siisteyttä, mutta monet paikat näyttäisivät niiiiiiin paljon paremmilta jos niitä vähän siistittäisiin. Esimerkiksi kävelyreitti Sairee beachilta Mae Haadin satama-alueelle on niin järkyttävässä kunnossa etten jaksa ymmärtää miten jotkut turistit edes haluaa yöpyä paikassa missä puolet taloista on romahtaneita/hylättyjä ja metsän reunat on täynnä roskaa ja paskaa? Näkyykö vain mun silmissä selvä korrelaatio siihen, että siisteys ja miellyttävyys --> enemmän ihmisiä --> enemmän rahaa? Oman asuinympäristön kunnioituksesta ja huollosta puhumattakaaan. Taitaa kuitenkin olla melkeimpä sääntö, että ihminen ajattelee ensin rahaa ja kuinka sitä saa mahdollisimman paljon nopeasti ja vasta kun oma tietoisuus kasvaa, ymmärretään pidemmän aikavälin vaikutuksia niin omiin bisneksiin kuin luontoon. Sitä valaistumista odotellen.

tiistai 29. lokakuuta 2013

Back in Bangkok

Mutta vain yhdeksi yöksi!

Taas tuli matkustettua 12 tuntia Bangkokkiin ferry+minibus+ferry+bussi+lentokone-yhdistelmällä. Ferry lähti Koh Taolta klo 06 aamulla ja saapui Koh Samuille klo 8. Siitä sitten minibussilla toiseen satamaan odottamaan klo 11 lähtevää Air Asian lauttaa kohti Donsak Pieriä,  josta sujahdettiin bussin kyytiin rullaten Surat Thanin lentokentälle. Kätevää kuin nakki sämpylän välissä.

Mutta ette tiedäkään kuinka taivaalliselta tuntui päästä lämpimän (mun tapauksessa polttavan kuuman) suihkun alle! Niin yksinkertainen ja Suomessa hyvinkin itsestäänselvä asia sai kyllä meikäpallerot maailman tyytyväisemmiksi matkustajiksi. Majottauduttiin lentokenttähotelliin Don Muangin kentän viereen sen kätevyyden vuoksi. Aamulla pitää olla taas viiden jälkeen iskemässä laukkuja koneeseen kun nokka suuntaa Malesian kautta kohti Indonesian viidakkosaaria. Vielä on kolme päivää matkustamista jäljellä ennenkuin ollaan määränpäässämme (huh). Nyt vielä siis muutaman tunnin nautiskelu-oleskelu tässä taivaallisessa hotellihuoneessa ennenkuin kello herättää uuteen matkustuspäivään.







lauantai 26. lokakuuta 2013

Koh Nang yuan



Palkattiin longtail-boat häiskä viemään meidät yksi päivä Nang yuanin saarille. Saatiin lisäksi snorkkelit ilmaiseksi käyttöön ja sovittiin viettävämme paikassa 3 tuntia. Paikka on rakennettu kolmesta eri saaresta joita yhdistää valkoiset silkinpehmeät hiekkarantut ja on usein esillä valokuvissa tai postikorteissa. Sen sanotaan olevan yksi kauneimmista saarista maailmassa ja se on suosittu snorkkeli ja sukelluspaikka.

Saareen mentäessä pitää maksaa sisäänpääsymaksu 100 baht ja muovipullot ovat kiellettyjä. Omansa voi jättää ”respaan” ja hakea lähtiessä pois. Saarella on yksi ravintola, bungaloweja kaikilla kolmella saarella sekä sukelluskoulu. Paikka on loistava päiväretkikohde, mutten kyllä välttämättä haluaisi yöpyä siellä syrjäisen sijaintinsa ja vähäisten palveluiden vuoksi. 


Meidän kolme tuntia meni snorklatessa (meikä oli vedessä tosin ehkä 5 min), käppäilessä saarelta toiselle ja kiivetessä view pointille josta avautuivat huikeat näkymät saarille. Paikka oli kyllä kunnon paratiisisaari ja ehkäpä se välittyy myös näistä kuvista.