torstai 24. heinäkuuta 2014

Kolin luonnossa / #sokoshotels40



Kuviahan tuli metsässä otettua varmasti jokaisesta kannosta, polun pätkästä sekä järvimaisemasta aina kun se puiden lomasta vilahti esiin. Naps sieltä, toinen täältä ja kaupan päälle vielä lähikuva sammaleesta. Minkäs mahtaa kun oli niin innoissaan!  Kuvien paljouden vuoksi tässä tulee alkutaipaleemme kuvina ja tekstinä ja loppuosuus jää toiseen kertaan.


Kolilla meillä oli koko lauantai aikaa ihastella maisemia ja patikoida polkuja pitkin. Sää oli mitä loistavin, vain muutama pilvenhattara taivaalla ja jos tuli liian kuuma, metsän siimeksessä oli mukavan vilpoisaa kunhan muisti lisätä uuden kerroksen hyttysmyrkkyä. Kävelimme n. 10 km lenkin aloittaen Uuron kierroksesta. Tämä reitti osoittautui loistavaksi valinnaksi sillä vastaan tuli vain muutama muu retkeilijä ja muuten saimme kävellä kaksisteen vain luonnon äänet ympärillämme.


Poikkesimme reitiltä ja laskeuduimme Likolahteen, Pielisen rannalle. Siellä pienellä hiekkarannalla oli pari saksalaista autoa parkissa ja matkailijat purkivat kassejaan rakentaen telttaa ja uiden. Likolahdelta lähdimme takaisin metsään kiipemään ylös. Tavoitteenamme oli hieman kauempana sijaitseva Mäkrän huippu, jota Luontokeskus Ukon työntekijä meille suositteli.


Matkan varrella törmäsimme Tarhapuron kylttiin ja suomalainen vesiputous kiinnosti sen verran, että suuntasimme sivupolulle nähdäksemme moisen. Pääkallopaikalle ei päässyt enää polkua pitkin vaan viimeiset metrit piti kiivetä kivien, puunjuurien ja sammakoiden seassa. Koko ajan voimistuva pauhu virvoitti mielikuvituksen lentämään eikä lopulta eteemme levittäytyvä näky ollut pettymys. Toki nyt ei ollut kyse mistään jättimäisestä Aasia-putouksesta, mutta kyllä tämä yhteensä 15 metriä pitkä porrasputous yllätti positiivisesti sillä alkuolettamana oli jonkinlainen pieni liru. Putouksen jälkeen suuntasimme Mäkrää ja sen 307 metriin yltävää huippua kohti.


2 kommenttia:

  1. Oi miten ihania kuvia! Koli on kyllä sellainen paikka, jonne on itsekin vielä joku päivä päästävä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitoksia! Maisemat olivat kyllä henkeäsalpaavat tuolla :)

      Poista

Nyt sitä kommenttia!