sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

IKUINEN MATKAMUISTO

Olen jo aiemmin raottanut teille tärkeimmän matkamuistoni sielunmaisemaa, kultaisten kaarien sulosointuja joita matkoilla on aina päästävä kuulemaan. Verisuonien tukkiminen mäkkipullalla jatkuu edelleen ja jossain kohtaa on varmasti tulossa jatkopostaus mun mäkkikuville. Tällä kertaa kyseessä ovat hieman erilaiset kuvat, nimittäin ikuisesti omaan selluloidiin jäävät tatuoinnit.

Tatuoinnin ottaminen ulkomailla ei ole lähtenyt liikkeelle mitenkään asiaa suunnitellen, siihen on pikemminkin ajauduttu vähän kuin vahingossa. Sopiva tilaisuus on johtanut asiasta toiseen ja pian onkin löytänyt itsensä penkiltä puristamassa kynsiä kämmenen sisään kun neula repii ihoa auki. Ehkä osasyy sille, että ulkomailla lompakon nyörit heltiää auki myös tälle "harrastukselle" on nimenomaan se, että reissuilla sitä on aina vähän enemmän rahoissaan kuin Suomessa säästökuurilla kiviä syödessä.


Tatuointeja ei ole tullut otettua joka reissulla, mutta vuosien saatossa niitä on kerääntynyt muutama. Kuvia on otettu Turkissa, Thaimaassa, Vietnamissa ja Japanissa, yhteensä 6 kertaa ja 6 tatuointia. Osaa on mietitty pidempään, osa on otettu aika lailla vain kävelemällä liikkeeseen sisään. Tämähän ei tietenkään ole kovin fiksua ja kaikki varmaankin tiedostaa mitä asioita pitää ottaa huomioon tatuointipaikkaa valitessa niin ulkomailla kuin Suomessa.

 

Suurin pain in the ass oli ehdottomasti puolihihan ottaminen Japanissa. Sekin tehtiin lopulta kahdessa osassa sillä oma kipukynnys ylittyi aivan totaalisesti 6 tunnin yhtämittaisen tatuoimisen jälkeen. Samalla sai hyvän tekosyyn matkustaa Japaniin uudestaan, hehe, pitihän kuva saada valmiiksi samalla taiteilijalla! Tatuointien tekoajat ovatkin vaihdelleet jostain 20 minuutista (pienet tekstit) 8 tuntiin (puolihiha). Tämä Japanin case on ainoa jossa olen etukäteen ottanut selvää tatuoijista ja yrittänyt etsiä itseään miellyttävää artistia sekä varannut ajan etukäteen kun vielä heiluin Kiinan puolella. Koettelemuksesta on mahdollista lukea lisää täältä.

 

Viimeisimmän kuvan, tai tässä tapauksessa tekstin, otin jouluna Koh Phanganilla. Pääsin vihdoinkin kokeilemaan miltä bambutatuointi tuntuu, sitä on meinaan mietitty ja pyöritelty päässä pari vuotta. Perinteiseen tatskaamisen verrattuna bambuilu voitti ihan 6-0, harmi vaan kun tekniikalla ei hirveän monimutkaisia kuvia pysty tekemään, mutta homma soveltuu juuri täydellisesti tekstien tekemiseen. Bambulla tehtäessä ainakaan itselle ei tullut mitään rupea ja koko kuvan olemassaolon unohti jo seuraavana päivänä. Paranemisprosessi oli siis paljon nopeampi, mutta mulla tavallisetkin kuvat paranee noin neljässä päivässä. Rahaa on tähän puuhailuun palanut noin 1000 euroa yhteensä. Onko se paljon vai onko se vähän, se varmaan riippuu ihan ihmisestä.


Oletteko te ottaneet tatuointia ulkomailla vai onko se suuri nou nou?



keskiviikko 8. huhtikuuta 2015

10 MATKAKUVAA

Reisereise-blogi haastoi minut 10 matkakuvaa-haasteeseen joka on alun perin Journey Diary -matkablogista. Haasteen sain jo helmikuussa, mutta jotenkin tuo ajatus kuvien läpikäymisestä tuntui suunnattoman massiiviselta ja kirjoitus jäi muhimaan. Nyt kun kuvia piti käydä läpi myös edelliseen haasteeseen, sai napattua kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja nämäkin kuvat valikoituivat pitkällisen pohdinnan jälkeen. Haastan itse Never Grow Old- ja Terveiset päiväntasaajalta- blogit.


1. Kuva lentokoneen siivestä

Matkalla kotiin Berliinistä nyt huhtikuussa. Alhaalla oli harmaata, mutta pilvien yläpuolella paistoi aurinko ja näytti siltä, että sitä matkattaisiin jossakin oudossa hattaramaassa.


2. Paras vahingossa onnistunut otos

Aasiassa pyörii munkkeja siellä sun täällä, mutta itse en oikein kehtaa mennä ottamaan kuvia niin, että he huomaisivat salakavalat aikeeni. Niinpä sitä koittaa aina kunnon paparazzina ottaa salakuvaa eikä se tuolla iPhonella ihan onnaa kun ei zoomiakaan voi käyttää. Tämä kuva on napsaistu Cambodiassa Phnom Penhissä, silloin elettiin vielä sitä aikaa kun mullakin oli järkkärikamera.




3. Matkakuva, joka saa hyvälle tuulelle

Tämä on napattu Thaimaan Koh Changilla ja hyvälle tuulelle tuun kuvasta kun muistan sen fiiliksen mikä tuolloin oli. Vaikka työharjoittelu oli mennytkin juuri puihin, olin tutustunut kahteen mahtavaan tyttöön joiden kanssa meillä oli, jos ei nyt koko maailma, niin koko Kaakkois-Aasia avoinna. Tuolloin juuri suunniteltiin reissumme seuraavaa etappia ja vaan nautittiin olostamme. 


4. Luontokuva

Yksi vaikuttavimmista luontokohteista joita on oman pienen elämänsä aikana nähnyt  on ehdottomasti iso valliriutta Australiassa. Kun vielä pääsi tiirailemaan maisemia helikopterin kyydistä, oli ihmetys suurta.



5. Kuva yläilmoista

Cambodian Angkor Wat on taasen yksi vaikuttavimmista ihmisrakennelmista joka on tullut nähtyä ja jonka näkisin vielä miellelläni uudestaan. Meidän tuk tuk-kuski myi tämän temppelin meille Lara Croft-temppelinä, mutta tässä on myöhemmin tajunnut, ettei se nyt tämä ollut sittenkään. Tuonne ylös oli todella kuumottavaa kiivetä kiikkeriä portaita pitkin ja laskeutuminen oli vielä ihan oma erillinen tarinansa.

6. Postikorttimaisema

Ehkä hieman erilainen postikorttimaisema, mutta pakko oli ympätä kuvaa siitä yhdestä ja ainoasta, nimittäin Bangkokista. Kuva napattu China townista ja voisi fiiliksiltään olla yhtä hyvin otettu esimerkiksi Hong Kongissa.


7. Kuva matkaseurasta


Jos johonkin on uskominen elämässä niin jatkuvaan muutokseen. Oman matkailuhistorian aikana on tullut kyllä matkustettua niin poikaystävien (ihanaa kun tää on monikossa, mutta elämä on), ystävien, tuttujen ja tuntemattomien kanssa. Koska ihmismuodossa kulkeva matkaseura näköjään vaihtelee, laitoin tähän kuvan koneesta joka kuvaa mulle internettiä, asiaa jota ilman en voisi elää, nyyh.


8. Fiilistelykuva palmun alla

Joulufiilistelyitä Filippiinien Palawan-saarelta, Cobanas beachilta.



9. Hyvää huomenta -kuva


Millaista on herätä kilometrin mittaisesta intialaisesta junasta keskellä ei mitään? Hyvää huomenta pienellä sarkastisella tvistillä.

10. Lempikaupunkini     

Nyt taas niin ihanan Lontoon reissun jälkeen (joka taisi olla kenties kahdeksas?) pakko valita lempparikaupungiksi Iso-Britannian pääkaupunki. Tuli taas sellainen fiilis, että siellä kyllä olisi mukavaa asua. Jos saisi hyvän työn ja löytäisi asunnon ilman hometta. Oisko mahdollista?

   

perjantai 3. huhtikuuta 2015

INSTAGRAM TRAVEL THURSDAY: Lontoo kutsuu jälleen



IG Travel Thursdayn puitteissa (vaikka onkin jo perjantai!) fiilistelen tänään  alkavaa Lontoon-matkaani vuoden 2008 reissukuvilla. Siitä on nyt 1,5 vuotta kun olen viimeksi Lontoossa käynyt eikä voi muuta sanoa kuin että jo on aikakin mennä takaisin! Pääsiäisen pyhät kuluvat mukavasti ystävien ja siskon kanssa yhdessä lempparikaupungissani. Ihmiset ovat tässä välissä muuttaneet uusille alueille joten vanhan ja tutun Claphamin sijaan pääsen punkkaamaan Fulhamiin. Onni on ulkomailla asuvat ystävät joiden nurkissa voi pyöriä ilmaiseksi!


Lontoossa on tullut käytyä jo sen verran, ettei enää tarvitse jokaiselle nähtävyydelle juosta kieli vyön alla. Voi myös vaan olla ja kiskoa Wasabin take away-susheja naamariin. Matkaa en ole hirveän tarkasti suunnittellut (taaskaan), tärkeintä on nähdä ihmisiä ja vaihtaa kuulumisia. Yksi ennenkokematon juttu on kuitenkin tulossa, nimittäin mennään afternoon tealle Brown's Hotelliin. Katsotaan kuinka smart casuaalisti sitä nyt pystytään olemaan omilla matkustusrytkyillä. Hyvää pääsiäistä kaikille!



Virallisia IG Travel Thursday-järjestäjiä ovat Suomessa Destination Unknown, Kaukokaipuu ja Veera Bianca. Tarkoituksena on "vahvistaa Instagramia matkainspiraation ja -tiedon levittämiskanavana, ja tuoda esille Instagramin matkailueksperttejä". Kuka tahansa voi osallistua kirjoittamalla matkailuaiheisen blogipostauksen ja jos ei kirjoita blogia, voi omia matkakuviaan kuitenkin lisäillä Instagrammissa #igtravelthusday-tägin alle. Minut löytää Instagrammista nimellä @prettyprettyugly.

torstai 2. huhtikuuta 2015

THE BEST OF THE WORST

Inka julkaisi blogissaan matkakuvia, jotka eivät koskaan päätyneet blogiin saakka. Kyseessä tietenkin niitä ei niin hyviä otoksia omasta olemuksesta. Myös Jonahi vastasi haasteeseen omalla top 40-listallaan jonka parissa itse vietin hauskan hetken jos toisenkin. Kyseinen aihe kiinnostaa itseäni valtavasti sillä jokainen joka mut tuntee, tietää, että niitä timanttisia ilmeitä löytyy enemmän kuin fiksuja.  Lievästi ilmaistuna.

Jokin yhdistelmässä kamera ja minä ei vaan toimi. Kun linssi zoomailee kohti karvaista naamaani, tiedän, että peli on menetetty jo ennenkuin se alkaakaan. Silloin on helpompi jo etukäteen vääntää oma värkki johonkin hauskaan asentoon, näin ei tarvitse kokea sitä turhautuneisuutta ja pettymystä kun Quasimodo taas kurkkii kuvasta vaikka kuinka yritti olla se kuumis Esmeralda. 

Tässä on vietetty aika hauskoja hetkiä itsekseen parin illan ajan kun olen käynyt kovalevyäni läpi metsästäessäni pahimpia kuvia. Nyt The best of the worst- albumissani on 105 kuvaa. WHAAT??!?! Pitäiskö tästä tehdä joku moniosainen julkaisu? Näiden jälkeen kenties ymmärrätte miksei blogissa hirveästi vilku naamani. Ette ole nähneet mitään ennen kuin olette nähneet nämä! Tässä siis niistä pahimmista vielä ne kaikista pahimmat, enjoy!


SYÖDÄÄN JA JUODAAN

Kesken ruokailun tai juomisen on aina hyvä ottaa kuvia varsinkin kun sinne suun syövereihin on ensin hamstrannut kaikki pöydän antimet. Tietää, ettei kuvasta voi tulla kuin onnistunut kun pieni katkaravun häntä roikkuu suupielessä.


Thaimaan Hua Hinissa sika on päästetty valloilleen: tilattu sekä fried ricea että kanaa soossilla. Huuhdellaan alas tietty Cokiksella.


Thaimaan Double Big Mac! Revanssia odotellessa sillä hampurilainen voitti tällä kertaa.


Saigonin sivukujilla isketään kääryleitä poskeen.


Lontoon kujilla aamiainen koostui Sainsbury Local´sin antimista.


Kyllä rotta raksun haistaa Marmariksen jeeppiajelulla.


KAUHEESTI ASIAA

Kesken kuvailujen on myös hyvä lähteä neuvomaan, että miten se täydellinen kuva otetaan. Suu on pyöreä O ja kärpäset lentelee sisään. Tai mun tapauksessa kyseessä on äärimmilleen väännetty duck face ja harottavat silmät.


Kauheesti oli asiaa Thaimaan Nang Yuanissa.


Niin myös Cu Chin tunneleilla Vietnamissa.


Lontoossakin piti vähän ojentaa kuvaajaa.


Intiassakaan ei tältä vältytty.


YKS, KAKS, KOLM, ASENTO!!

Kun ei ole mitään käsitystä omasta kehosta ja sen hallinnasta, saattaa itsensä löytää ties millaisista asetelmista. Tai sitten sitä kuvittelee, että tää vois olla hyvä idea. Ei se yleensä ole.


Asemissa Bangkokissa.


Löysää menoa Hong Kongissa.


Pokerface Lontoossa.


"Mä oon vähän kuin tää leijona!"


Hämmentynyt turisti Koh Samuilla.


Kun shoppailudarra iskee Lontoon kaduilla.


Takana oleva äijä on ihan da faak??


NE PAHAMAINEISET RANTAKUVAT

Ja kun ne eivät onnistu. Eivät sitten millään.


Kun peli on menetetty kannattaa vaan näyttää se paikka jonne ei aurinko paista. Terveisiä Filippiinien El Nidolta.


Kun ei osaa. Lyhyeksi jäänyt kärrynpyörä Vietnamin Nha Trangissa.


Onko se lintu? Onko se kala? Vai ilmaan ristiinnaulittu Katja?


Homma ei mennyt ihan putkeen myöskään Thaimaassa.


Ei enää mitään sanottavaa...



SYNTYNYT TSERNOBYLISSÄ

Sitten on ne kuvat joita katsellessa miettii, että puuttukohan sitä omasta DNA:sta jokin tietty yhdistelmä joka liittäisi mut mukaan osaksi tätä ihmislajia? Mitä täällä tapahtuu?! Tässä kuvia 10 vuoden ajalta niin Intiasta Japaniin kuin Lontoosta Turkkiin. Todellakin sama mies, eri verkkarit.














KUN DEMONI HERÄÄ

Kirsikkana kakun päälle laitan tähän lopuksi vielä kuvasarjan omasta demoni-ilmeestä, joka aina silloin tällöin aivan kutsumatta ilmestyy kummittelemaan niin kuviin kuin myöhemmin viattomien ihmisten uniin.  Ei paljoa tartte askarrella naamareita kun naamiaisissa on teemana Manaaja.












Kiitos ja kumarrus! Jos joku muu innostuu tämän pohjanoteerauksen myötä myös julkaisemaan niitä not so beautiful-kuvia niin linkkiä vaan kommenttiboksiin. Jaettu häpeä on aina parempi kuin yksin kärsitty häpeä!