sunnuntai 14. helmikuuta 2016

♥ KIITOS KAIFFARIT ♥


Koh Chang - Thaimaa

Kuka tarvitsee miehiä kun on niin monta ihanaa ystävää keiden kanssa harrastaa sitä tärkeintä asiaa maailmassa... eli matkustamista! (Mitä te oikein ajattelitte?) Kun parisuhde aikoinaan päättyi niin ensimmäinen ajatus oli "kenen kanssa mä matkustan nyt, yhyy??" Asiat tärkeysjärjestyksessä niinkuin pitää. Mutta nämä 1,5 vuotta ovat todistaneet sen, ettei matkailuseuran löytäminen ole itseasiassa ollut koskaan helpompaa. Olen vihdoinkin päässyt täydelliseen zen-tilaan sen suhteen, että voin matkaa miettiessäni valita, lähteäkö yksin vai kaverin kanssa. Ja jos vanhoista kavereista ei kukaan pääse reissuun niin sitten vaan etsitään uusia kavereita joiden kanssa matkustaa. Täydellistä!
 

Koh Lanta - Thaimaa
Koh Samui - Thaimaa
Tällaista aktiivisempaa matkailua on tullut nyt harrastettua vuoden 2011 alusta lähtien (kuulostaa niin vähältä ajalta. Mitä mä tein ennen tätä?). Ensimmäinen reppureissu Thaimaahan sinetöi kohtaloni ja alati kasvavan innostuksen matkailuun. Näihin 5 vuoteen on mahtunut matkaa jos jonkinmoista ystävien ja ystävien ystävien kanssa. On ollut valmismatkoja, joihin on ostettu äkkilähdöt päivää ennen sekä kuukausia etukäteen kuumoteltuja lomia, kaupunkimatkoja, rannalla löhöilyä, ystävien luona vierailua sekä matkalla ystävystymistä, pennien laskemista ja järkyttävää rahojen hassaamista. Ah, kaikki käy paitsi pienet kengät!

Marmaris - Turkki
Koh Chang - Thaimaa
Mahtavinta ystävien kanssa matkustamisessa on se, kuinka paljon se opettaa (ne kaverit saattaa tosin olla eri mieltä...) niin itsestä kuin muiden kanssa toimimisesta. Kun sille "paremmalle puoliskolleen" voi huutaa naama punaisena kun ketuttaa, niin ystävien kanssa on joutunut opettelemaan hieman erilaisempaa lähestymistapaa käsillä oleviin ongelmiin (jota voi muuten tulevaisuudessa hyödyntää myös sen miehen parissa, haha). Reissussa kun välillä väsyttää, nälättää, housut kiristää ja naama näyttää hevosen peräreijältä niin sen sijaan, että sitä taantuisi 5-vuotiaan tasolle, kykenee nykyään yllättävän hyvin ilmaisemaan itseään ja omia tarpeitaan tavalla, josta kenellekään ei tule paha mieli.

Angkor Wat - Cambodia
Näinhän ei tietenkään ole aina ollut ja täytyy kyllä myöntää, että sitä on välillä hajoillut matkoilla aika huolellakin. Ja silti nuo ihmiset vaan jaksaa matkustaa mun kanssa, mikä niitä vaivaa? Nykyään on niin ihanaa kun voi todeta toiselle "leikitään hetki, että toista ei ole olemassakaan ja tehdään omia juttuja hiljaa" tai "nyt on välipäikkäreiden aika!" ja se on ihan ok. Ei tarvitse yrittää olla enempää kuin on sillä ystävä ymmärtää ja antaa tilaa. Pienen välikuoleman jälkeen bileet taas jatkuu ja kaikilla on kivaa.

Joten hyvää ystävänpäivää teille ihanille ihmisille, jotka jaatte mun kanssa matkailun ilon ja välillä myös surun, kauhun, turhautumisen ja väsymyksen. Muistot yhdessä vietetyistä hetkistä ja hauskoista kommelluksista eivät ole rahassa mitattavissa. Kiitos!

Boom - Belgia

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Nyt sitä kommenttia!