tiistai 14. kesäkuuta 2016

VÄHIIN KÄY ENNENKUIN LOPPUU




Päivät siviilissä vähenee pelottavaa tahtia! Toisaalta kalenterissa näkyvät kolme viikkoa tuntuvat vielä ruhtinaalliselta ajalta. Kolme_viikkoa_ei_yhtään_mitään. Tai no, vähän ulkomaan reissua ja kavereiden näkemistä. Ja nukkumista. Sain viimeisen tenttisuoritukseni 1.6 ja vielä ensimmäisen kesäkuun viikon luin toiseen sähköiseen tenttiin. Sitten kysyin itseltäni, että mitä hittoo mä oikeesti teen? Kuinka tärkeä tämä 3 nopan tentti on? Mulla on vielä opiskelua jäljellä joku 6 vuotta niin eiköhän tämänkin kurssin kerkiä vetäseen vielä vuoden päästä. Siihen tippui meikäläisen hanskat ja se on loma ny!



Viikko jäätävää takapuolen raapimista takana ja vielä nämä melkein kolme edessä. Mutta kyllä sen taas huomaa, että tämä elukka on väsynyt. Vaikka oon koko kevään mukamas laiskotellut (omasta mielestäni) niin on sitä kuitenkin kevään aikana raavittu kasaan 43 noppaa (osa hyväksiluvuilla tietty) ja tämä siis heti pienen marraskuisen työuupumuksen ja opinnäytetyön jälkeen. Että eiköhän tämä lonkan vetäminen ole ihan oikeutettua tähän väliin kun tiedossa on kuitenkin aikamoista hulinaa palveluksen alkaessa.


Viime lauantaina pidin ystävilleni Aamukasan hyvästelybileet jotka olivat samalla myös synttärini. Koska vain ryyppääminen on tylsää ja banaalia niin pitihän sitä askarrella vähän kesäistä rekvisiittaa sekä laatia hirveet mätöt ihmisten kiusaksi. Mutta osasivat ne peijakkaatkin yllättää! Lahjoja tuli vaikka millä mitalla (osa huumorimielessä, esim. pinkki hiekkalapio inttiin poteron kaivuuseen) ja jaetulle ykkössijalle kiipivät ilmapistooli (!!!) ja 50 euron lahjakortti Tampereen yhteen parhaimpaan kebulaan. Aseita ja kebabbia, kyllä kaverit mut tuntee!


Loppuaika saattaa kyllä mennä pelottavankin nopeasti: ensin on tosiaan luvassa festarointia Alankomaissa sekä vähän Amsterdamia, sitten onkin jo juhannus ja tämän jälkeen paukkuukin jo vikat kympit siviilissä kun STJ-kalenteri näyttää enää 7 hikistä normipäivää. On ollut ihanaa nähdä kavereita vaikka hyvästelyistä melkein tulee mieleen jo että mua ollaan viemässä jonnekin autiolle saarelle. "Nähdään vuoden päästä!"


7 kommenttia:

  1. Myöhäiset onnittelut! :) Kiva kun tuollaasen pääsit järjestämään. Ajatuksena oli itelläkin, mutta kaikki on niin maailmalla ja kiireisiä että eihän kukaan ehdi mua näkemään :D Tuo ilmapistooli olisi kyllä aika huikee. Muutama viikko sitten itsekkin niitä kaupassa ihastelin :D

    Ja mitä noihin aamuihin tulee....tässähän loppuu aika kesken :D Hassua kuinka justiin kalenterissa komeili 432 aamua ja pian saa jo laskea kahdella kädellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :)

      Mäkin eka mietin et pääseeköhän kukaan tulemaan kun kesällä on aina niin paljon juhlia. Mutta kyllä sinne hyvä porukka onnistui eksymään :P

      Mä en oo vielä tutustunut ton pistoolin saloihin, mutta jotenkin se vähän kuumottaa kaasun takia. Sellainen kutina, että kyllä sitä jotenkin onnistuis soheltaan vehkeen kanssa :D

      Poista
  2. Olet siis 28v.? Tulipa "helpottunut" (jos näin saa sanoa) olo, itse olen 25 ja astumassa palvelukseen 1/17. Välillä käynyt kyllä mielessä, että oon varmaan porukan vanhin haahka siellä :D Joten se on oma heikoin kohta tällä hetkellä. Tai siis, suurimmalla osalla oman ikäisistä kavereista tuntuu olevan elämä: aviomies, perhefarkku, lapsi ja kultainennoutaja. If you know what i mean ;) Niin oon potenut kamalaa ikäkriisiä välillä palvelukseen astumisesta.

    MUTTA! Ihanaa, kun on joku vielä vanhempi, joten mun ei tarvii panikoida sen takia :D Kamalasti sanottu. Mutta antaa itelle voimaa ajatella että en mä mikään ikäloppu ole joten asiaa ei tarvitse murehtia :D Toisaalta oon myös funtsinut, että ikä tuo vaan kokemusta. Ei tartte repiä persettään ihan jokaisesta pienestä tai vähän isommastakaan vastoinkäymisistä. Se on meille iso etu! Ja kertoo myös ettei sinne olla lähdetty hetken mielijohteesta. Mutta jään siis mielenkiinnolla seuraamaan sun blogia ja edesottamuksia armeijassa. Tsemppiä!! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helpotukseksi minäkin voin jo tähän sanoa että lähes joka erässä on mukana yli 25 vuotiaita naisia :) Elä suotta tuollasta murehdi. Meidän erässä on tällähetkellä ainakin se yksi 25 vuotias.

      Poista
    2. Olen itseasiassa nyt synttäreiden jälkeen 29 :--D VIELÄ PAREMPI! Eli vaikka olisit vanhin haahka omassa ryhmässäsi niin toivottavasti oloasi helpottaa tieto, että myös vanhempia mummoja on ollut varusmiespalvelusta suorittamassa.

      Kun koko tää idea kristallisoitui mun päässä viime vuoden kesän lopussa, suurin ongelma itselleni oli myös ikä. Miten mä KOSKAAN kehtaisin mennä suorittamaan asepalvelusta tän ikäisenä??? Löysin pari blogia jossa naiset olivat ehneet saman ratkaisun ja se lievitti omaa paniikkia. Totesin, että jos PV on katsonut ikärajaksi 29 niin vasta tämän rajan ylitettyäni olisin virallisesti liian vanha, sitä ennen ihan käypää tavaraa :) Ja eniten harmittaisi se, etten menisi tällaisen todella - lopulta - pinnallisen seikan vuoksi.

      Ja niin tiedän tuon fiiliksen, et kaikilla on jo "homma hanskassa". Omaa oloa asian suhteen vielä kiristää tää oma matkustelu ja opiskelu, tuntuu välillä että olisi jumahtanut sinne 20-vuotiaan tasolle johonkin looppiin mistä ei pääse koskaan pois :D

      Itse nään omat kertyneet vuodet positiivisessa mielessä jo. Kuten kirjoitit, moni asia ei todellakaan tunnu niin pahalta kuin 19-vuotiaana kun on saanu vähän perspektiiviä asioihin. Ei sillä, etteikö omat peliverkkarit siellä varmasti syty tuleen välillä, mutta ajatellessani itseäni armeijassa juurikin 19-vuotiaana niin herää vain järkyttävät säälin tunteet - niitä mahdollisia kanssaolioita kohtaan, olin meinaan aika keskeneräinen ihmisotus (tosin niin oon vieläkin) siihen aikaan; olin aika ehdoton kaikissa asioissa. En olisi siis pärjännyt palveluksessa edes 2 päivää.

      Kiva kun jäät linjoille ja tietty ainakin haaveissa olisi onnistua mahduttamaan aikaa myös kunnolla kirjoittamiselle palveluksen aikana (kaikillahan se on kovana tavoitteena ja sitten se jää :D)! Ihan juurikin jotain juttua myös tästä näkövinkkelistä, että millaista on kun vanhapiika heiluu vihreissä 10 v nuorempien kanssa (varmaan vaan se, että omat jutut vajoaa niin alas, että mua pidetään nuorimpana haha).

      Tsemppiä myös sun palvelukseen! :)

      Poista
  3. Mikä tuo kovasti kehumasi kebabmesta on nimeltään? En ole löytänyt Tampereelta vielä syömäkelpoista kebabia, voisi tämän testata :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt on kyllä uusi virstanpylväs saavutettu blogi-uralla kun kebabvinkkejä kysellään! :D Tämä mainitsemani paikka on Koikkari pizza ja kebab, niillä on kaksi toimipistettä Treella. Toivottavasti maistuu!

      Poista

Nyt sitä kommenttia!