lauantai 16. heinäkuuta 2016

MITÄ MUKAAN ALUSSA?

Kysymys jota kaikki pohtivat kuumeisesti kun siviiliaamut vähenee ja palvelus lähestyy. Mitä kaikkea sitä tarvitseekaan kasarmilla ensimmäisen kahden viikon aikana? Itse jotenkin reteenä aattelin, että tällaisella jäätävällä matkailijan kokemuksella pakkaaminen tulee sujumaan kuin vettä vain. Ja ettei sitä omassa listassa nyt kamalasti edes ole mitään. Eipä. Kyllä sitä sai kaksi viikkoa sitten vetää pientä tetrisrallia että sai kaikki pakolliset jutut mahtumaan repun syövereihin. Ja monesta piti luopua, snif. Nyt kun kassulla on tullut vietettyä kaksi viikkoa, on hyvä aika käydä läpi mitä tuli otettua mukaan, oliko jokin tavara turha ja mitä jäi kaipaamaan.


1. TÄRKEÄT JUTUT

Eli paperilippulappuset (PAM, Alokasinfo ja oma tulostettu resepti pillereistä), lompakko (missä käteistä, kortit, pankkitunnukset ja bussikortti), rokotuskortti (jota ei tarvitse, joten nou pänic tulevaisuuden mosat), luettavaa (teemaan sopiva kirjallisuus tottakai), inttipäiväkirja (suuri suositus jos jaksaa kirjoittaa sillä päivät muuttuu yhtenäiseksi puuroksi heti eikä enää muista todellakaan milloin oli mitäkin) ja kalenteri (jonka hankin, että muistaa sitten jollain tasolla maksella laskuja ja suunnitella elämää, käytön taso tällä hetkellä hyvinkin kyseenalainen).

2. SÄHKÖHOMMELIT

Joilla pysyy yhteydessä ulkomaailmaan. Koska oma iPhone on vedellyt viimeisiään jo kahden vuoden ajan (kunnioitettava kumarrus sille, ettei akku ole vieläkään suorittanut onnistunutta itsemurhaa useista yrityksistään huolimatta), otin mukaani peräti kaksi varavirtalähdettä jos lataaminen seinästä ei onnistuisikaan. Parolan sotkussa on myynnissä virtalähteitä 10 eurolla joka on mielestäni aika kohtuullinen hinta moisesta elämänpelastajasta ja yksi meidän tupalaisista ostikin sieltä itselleen omansa. Kuulokkeet ja niiden silikoniosat (en kahden vkon aikana kuunnellut kertaakaan musiikkia, mutta se on kyllä oiva keino blokata tuvan äänet jos haluaa olla hetken omissa oloissaan) ja kello (koska kännyn käyttö on kielletty palvelusajalla ja särmä sotilas on aina ajoissa). Suurena kysymysmerkkinä oli ennen lähtöä jatkojohto. En lopulta ottanut sitä messiin (koska se ei mahtunut reppuun), mutta hyvä niin sillä meidän yksikössä on omien jatkojohtojen käyttö kiellettyä ja tupaan hankitaan jatkikset vääpelin kautta.


3. LÄÄKKEET

Jo etukäteen oli tiedossa, että on äärimmäistä tyhmyyttä olla varautumatta pahimman varalle joten matka-apteekin kasaukseen kannattaa panostaa ja tietenkin juuri omia tarpeita silmällä pitäen. Kuulin sellaista juttua ennen palveluksen aloittamista, että tulopäivänä kaikki laukut raidattaisiin ja lääkkeiden olisi oltava alkuperäispakkauksissaan. No näin ei meillä kyllä todellakaan ollut, eli putelit olisi saanut hieman pienempään tilaan. Korjasin asian heti perillä ja heitin turhat pakkaukset mäkeen viemästä tilaa. Mukaan lähti kaikki kuvassa olevat lukuunottamatta liian suurta Magnesium-purkkia: pillerit, allergialääke (jos joku heinänuha iskee taas takavasemmalta tai keho ylireagoi hyttystenpistoihin), kuumemittari, rakko- ja normilaastareita, ihoteippiä, punaista ja valkoista tiikerisalpaa, kylmägeeliä, hydrocortisonia ja voltarenia, hyttyskarkotetta ja etonoa hyttysten puremiin, ibumaxia päänsärkyihin, nenävoidetta (jos nuha ja nenä rohtuu ja kuivuu) sekä bepaa jokaiseen vaivaan.

4. HYGIENIA

Hygieniatavaroissa shampoo ja hoitoaine tulivat alkuperäispakkausten sijaan matkapakkauksissa tilan säästämisen vuoksi ja kosteusvoide vartalolle sekä kosteuspyyhkeet sai jäädä pois. Myös topseja ja vanutyynyjä lähti mukaan vain kahden viikon tarpeisiin. Mukana siis: nessuja pari pakettia (ikinuha), topsit, vanutyynyt, muutama hammastikku, hammastahna ja -harja, suihkusaippua, 2in1 puhdistusmaito ja kasvovesi, puhdistusgeeli, aurinkorasva ja -puikko, käsivoide, Nivea soft jokapaikan voide, suuvesi, dödö, huulirasva, korvatulpat, hammaskiskot, höylä, pinsetit ja kynsisakset. Jos joku miettii miksei ole mitään kuukautisjuttuja (kulkee meidän tuvassa öljynvaihtoviikot nimellä) mukana niin näpsänä neitinä tauotin pillerit niin, että tauko oli viikko ennen palvelusta ja seuraava kerta onkin sitten 6 vkon päästä eli niitä kerkee ottamaan mukaan myöhemminkin.

*****

Ja tähän väliin mussutan vähän vaikka mosana ei siihen vielä mitään varaa ole. Kun joku sanoo, että PV antaa teille kaiken mitä te tarviitte niin kaivakaa hyvät ihmiset ne aivot sieltä takapuolesta ja olkaa realisteja. Ottakaa mukaan niitä lääkkeitä tai tarvikkeita joita tarviitte myös siviilissä. Ei armeija oo mikään paikka jossa kynnet lopettaa mystisesti kasvamisensa tai katkeamisensa, laastareita ei kulu eikä päänsärky vaivaa. Armeija on se paikka jossa kaikki nämä vaivat iskee ja häiritsee ja jos teillä ei ole mukana itsehoitovälineitä niin se kurjuus ja huono olo maksimoituu. Kyllä kaveria autetaan ja omia tavaroita lainataan, mutta ei siihenkään kannata luottaa automaattisesti että jos teillä ei juuri ole päänsärkylääkettä mukana niin joku muu sen teille sitten aina ystävällisesti ojentaa omista varastoistaan. 

Aamukammasta voi lukea ihmisten (lähinnä miesten) kommentteja siitä, että armeijaan ei tarvita muuta kuin hammasharja mukaan ja luuletteko te, että tämä on joku leirikoulu kun arvostellaan heitä jotka varautuvat palvelukseensa ja hankkivat mukaan kaikkea mahdollista. Omasta mielestäni asia on juuri päinvastoin. Jos pitkällä marssilla reidet hitsaa kiinni kun ei ole varautunut boksereilla, talkilla tai valkovaseliinilla ja jalat vuotaa verta kun ei jaksanut ostaa rakkolaastareita tai laittaa kaksia sukkia päällekkäin niin se on kuulkaas inttisanontoja lainaten henkilökohtainen voi voi. Uskoisin, että jokainen kuitenkin haluaa selviytyä hyvin jokaisesta päivästä ja ennakointi pikkuvaivojen suhteen on omasta mielestäni yksi keino ylläpitää omaa suorituskykyä. Jo nyt, kahden viikon jälkeen, on meidänkin yksikössä jo niin monta flunssaista kaveria, että oksat pois. Muodossa vaan yskitään ja niiskutetaan ja taudit leviää. Ja rakkoja on melkein jokaisella vaihdellen pienestä patista aina mätää valuttavaan kraateriin. Varautukaa ja hoitakaa itseänne!

Parolassa on se ollut todella hyvää, että rakkolaastareita jaellaan tupiin harva se päivä ja veksissä on piste josta voi hakea itsehoitolääkkeitä mukaan ja niitä myös säännöllisin väliajoin jaetaan yksikössä lääkintämiesten toimesta ilmaiseksi. Me käytiin yhdessä erään tupalaiseni kanssa hakemassa kaikki mahdolliset putelit tällaisesta jakotilaisuudesta ja otin ne omiin nimiini sillä periaatteella, että ne ovat kaikkien meidän tupalaisten kesken käytössä yhteisesti.


5. NAISJUTUT

Vaikka sitä kuinka on niin äijä ja pieruverkkarit liehuu tuulessa niin kultakutrit kuitenkin vaativat oman huoltonsa palveluksessa. Mukaan lähti kampa piikillä, kuivashampoominipullo, pinnejä, kolmea eri kokoa ruskeita ponnareita ja peiliharja-kombo (Primarkista, maailman paras ostos). Vaha ja peili jäivät kotiin. Koska oma tukka on aika tasaisen pitkä tällä hetkellä, en itseasiassa edes tarvitse pinnejä vaan tukka menee nutturalle ponnari, letti, ponnari, nuttura ja vielä ponnari - yhdistelmällä. Jumalia (eli reservin naisia) uhmaten ajattelin ensin ottaa pari meikintynkää mukaan jotta lomille ei tarvitsisi lähteä ihan narkkarin näköisenä (tummat silmänaluset hellou), mutta lopulta vain BB-voide lähti messiin ja sitä iskin naamaan vain juuri ennen varusmieskortin kuvauksia ja siihenkin se nyt oli ihan turha, koska kuva on 2 cm kokoinen eikä siitä erottaisi vaikka kasvaisi kananmunankokoinen paise otsassa. 

Oon itseasiassa yllättynyt, että oma iho tuntuu voivan yllättävän hyvin ainakin kasarmiolosuhteissa vaikka naamanhoitomömmöjä on vain rajoitetusti mukana. Tosin sitä naamaa aika harvoin edes vilkuilee peilistä ja silloinkin vain tarkistaakseen ettei hiuksista sojota mitään ylimääräisiä haivenia ympäriinsä. Kun näyttää pojan ja klonkun yhdistelmältä sotilasvaatteet päällä ja tukka kiinni niin eipä siinä konkurssissa enää ripsari paljoa auta omaa mieltä kohottamaan.


6. LISÄTARVIKKEET

Näitä lisätarvikkeita (erityisesti maastoharjoituksia varten) oon hankkinut kotiin, kröhöm, lievästi runsaanpuoleisesti jo etukäteen, mikä on sinänsä helkkarin tyhmää sillä sitä voi vaikka ensi viikolla loukata jalkansa niin pahasti että saa siirron E-luokkaan ja joutuu kotiin. Siinä voi sitten pitää oman maastharjoituksensa kotinsa olkkarissa kaikkien kamojensa kanssa. Noo, välillä on kivaa olla optimisti! Näistä varusteista mukaan alussa lähti neopreenisuoja polvelle (tällä hetkellä juuri jalassa kun maiharit + asfaltilla juokseminen on niin gutaa), mikrokuitupyyhe (vaikka intin pyyhe ei ollutkaan niin tuhottoman huono kuin oletin, näitä onkin hyvä käyttää yhdessä), särmärit (vielä ei ole jaksanut käyttää), pesupussi (siviilikamoille) ja ompelusetti (sakset jo olleet ahkerassa käytössä). Kotiin jäivät vielä polvisuojat, paksu lanka sekä käytetty hammasharja joka kuulemma on hyvä aseen puhdistuksessa.

7. VAATETUS

Jalkaosastolla mukana tuli päällä juoksulenkkarit ja taas salikengät jäivät kyydistä pois. Sukkia otin mukaan 10 paria (kysymys kuuluu, miksen vaan tunkenut mukaan kahta lisäparia niin olisi voinut mennä koko ajan omilla sukilla? Intin sukat on... näin kesäaikaan aivan liian hiostavat sekä ylettyy polviin saakka joten nou thänks) sekä nuo hohtavan pinkit kompressiosukat (mustat urheilusukat jäi pois myös). Otin omat pohjalliset mukaan, mutta täytyy sanoa, että intin maihareissa tuntuu ettei mitään pohjallisia edes olisi jalassa vaikka nuokin ovat jotkut superhuper-pohjalliset. Mikrokankaisia saumattomia kalsareita lähti mukaan, samoin mikrourheiluliivejä ja pari toppia intin paitojen alle. 


8. RUOKAA

Alokasinfossa oli jo kirjotettu, että omia naposteltavia kannattaa ottaa messiin sillä sotilaskotiin ei pääse heti. Yhden suklaapatukan ja muutaman salmiakkijutun lisäksi pyrin pitämään välipalat suhteellisen fiksuina. Vaikka näiden kahden viikon aikana ollaan tiivistetysti käytetty joka päivä suurimman osan ajasta ruokailuun järjestymiseen sekä syömiseen, on armeijassa selkeästi vaan nälkä ihan koko ajan. Tai vaikkei nälkä olisikaan niin aina kuitenkin tekee mieli iskeä pari pähkinää suuhun mutusteltavaksi. Alan ymmärtämään niitä juttuja, että intissä kaikki vaan vetää mässyä 24/7. 

Oon aikamoinen nirsoperse ja muken epämääräiset kastikemössöt ovat ehkä mälsintä syötävää itelle. Vaikka muonituskeskuksen ruuasta pitäisi tulla päivässä 3400 kaloria niin epäilen saanko edes sitä 2000 ja siitäkin suurin osa on hiilaria (mikä on tietty tarpeellista mutta olisi kivaa saada myös protskua edes sen 1g/kg). Proteiinia on siis pakko vetää omakustanteisesti sillä juurikin nuo edellä mainitut "kastikkeet" sisältää aina liikaa nestettä ja aivan liian vähän sitä itseään eli jotakin pureskeltavaa. Nirsous on tietenkin 100% oma ongelmani ja syyllinen löytyy peilistä. Olisi hienoa jos tämän vuoden aikana siitä pääsisi enemmän eroon ja nälkä menisi makuelämyksen edelle. Koska silloin homma olisi helpompaa. Mutta siihen saakka yritän pitää mahan täytenä omien eväiden avulla. Ja mikä parasta, nyt voi vetää pizzaa ja kebua niin saatanasti!!!


JA MITÄ MUKAAN SEURAAVAKSI?

Omaan päiväkirjaan on voinut viikon mittaan kirjoitella muistiin juttuja, mitä ottaa seuraavaksi mukaan. Vaikka ensimmäisenä päivänä oli ihan helisemässä tupakaapin kanssa, että miten kaikki mahtuu sinne sisään ja seuraava järkytys oli viikon päästä kun haettiin uusi satsi tavaraa, niin kyllä ne kaikki vaan sujahti kaapin kätköihin ja vieläkin on tilaa. Kuten eräs tupalainen osuvasti kuvaili "tupakaappi on kuin Hermionen laukku jonka sisään kaikki vaan katoaa salaiseen tilaan"

Huomenna mukaan lähtee ainakin (ja lisäksi jo jotain kamaa tulevaa leiriä varten):
- Peili ja naru jolla sidon sen tupakaapin oveen ja pidän pyyhkeen takana
- S-koukku tangolle mihin saa ripustettua mitä ikinä haluaa
- toinen pesupussi
- pakkipusseja lisää
- läppäri sillä ilman sitä ei ole elämää
- muovinen luha tupakaappiin (alikin vinkki) omia eväitä/syömisiä varten
- Karttalaukku (jokaisen pätevän taistelijan luottotuote joka mahtuu housujen reisitaskuun ja on AUK-uskottava)
- Omat maiharit (jalat on nyt sen verran olleet hellänä noista intin puhkikävelyistä maihareista, että harkitsen vakavasti ottavani omani mukaan ja käyttäväni niitä ainakin marssilla sekä lomapuvun kanssa)
- Sisäpelikengät salia varten
- Strepsilsejä mahdollisia tulevia kurkkukipuja varten sekä sitä magnsiumia
- salihanskat (hellou käsikänsät)
- siivousvälineitä, meijän sipa-rätit on aivan jäätävän huonoja ja välillä ne on kokonaan loppu joten muutaman oman rätin ottaminen mukaan voisi helpottaa tilannetta eikä sipatessa tartte kuumotella niin paljoa vaikka meijän tupa onkin ihan saakelin hyvä siinä (ai miten niin otetaan tää liian vakavasti?)

2 kommenttia:

  1. Oon ihan varma, että pääset tuosta nirsoudesta eroon. Mua on ihmetelty monesti ku on niin monta ruokaa mitä en suostu syömään (mm. sienet, katkaravut, mozzarella, vuohenjuusto, oliivit, punajuuri, kaali lämpimänä...). Ja just nauroin työkaverille töissä, että intissä uppos kyllä kaikki ruuat! Pinaattikeitto (jota inhoon) ja kaalilaatikko meni alas tosta noin vaa mukisematta kun koko ajan oli vaan niin kamala nälkä :D Eiköhän sullakin siis helpota! Ja metässä varsinkin maistuu kaikki mitä nenänsä eteen saa nimimerkillä maailman onnellisin ku sai välisodassa pakkasessa pohjaanpalanutta ja jäätynyttä pastaa, joka oli tietty ite tehty trangialla :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei jes, hyvä tietää että tässä on toivoa! :) Meinaan ei tuo, että mukesissa vaan pyörittelee ruokaa lautasella kun ei muutaman haukun jälkeen enää uppoa ole mikään ylpeyden aihe. Eihän sitä tietenkään kaikki ihmiset voi kaikesta tykätä, mutta se on hölmöä että oma ruokahalu vaan katoaa jos on "pahaa" ruokaa ja sitten päässään haaveilee vaan pizzasta. Ääntä kohti saakeli, oli tarjolla mitä tahansa! :D

      Poista

Nyt sitä kommenttia!