lauantai 10. syyskuuta 2016

KAKSI VIIKKOA ALIUPSEERIKURSSIA

Kusiraita is the new black!

Lomille, MARS!
Tai kuten meillä päin sanotaan:
Syökää, juokaa, naikaa!


Nyt olisi otsikon mukaisesti kaksi viikkoa au-kurssia takana. Siinä mielessä näiden viikkojen kuluminen on merkittävää, että meillä koulutus painottui hyvin vahvasti (eli aika lailla 100%) pelkkään teoriaan nyt alussa. Voin käsi sydämellä todeta, etten ole koko elämäni aikana opiskellut näin intensiivisesti kuin nyt, armeijassa. Voisi melkein yrittää heittää vitsiä siitä kuinka kuvittelin meneväni paikkaan jossa musta tehdään Rambo, mutta löysinkin itseni superkoulusta jossa aasialaisella mentaliteetilla hakataan tarvittava tieto päähän ympärivuorokautisella pänttäämisellä. Nää tyypithän kuolee nauruun kun ne intin jälkeen menee yliopistoon. Siellä ei tarvitse kuin vetää haalarit päälle ja avata kaljatölkki.

Teoria tietenkin jatkuu läpi AUK:in, mutta ensi viikolla meille tulee rinnalle jo käytännön koulutusta ja vaaka kallistuu enemmän tekemisen puolelle. Teoriaopetus sitten hieman tauottaa sykkimistä ja on muutenkin hieman paremmin sulateltavassa muodossa. Ai että, kyllä aivot kiittää kun ei niidenkään tarvitse käydä ylikierroksilla koko aikaa. On meinaan todella raskasta ensin istua 8 h oppitunneilla tehden muistiinpanoja ja yrittäen sisäistää kaikki opetettu ja tämän jälkeen vielä vapaa-ajalla yrittää kerrata kaikkea läpikäytyä.

Nyt on jo neljä eri koetta tehty ja eilen meillä oli myös johtajatehtävärata. Kokeissa meillä on läpipääsyvaatimuksena 75% oikein (jos vertaa korkeakoulujen 50 % = 1 eli läpi). Ei sillä etteikö sitä ilman tuota rajaa muutenkin yrittäisi saada mahdollisimman hyvää numeroa (olenhan hikari), mutta kyllä tuo mukavasti nostattaa painetta vielä pykälän verran lisää.  Kuitenkin koulumaailmasta on tuttu sellainen tilanne, että kaikessa ei voi onnistua aina ja välillä se numero 2 on jo juhlan arvoinen saavutus. Täällä ei tuollaiseen ole varaa. Täältä meinaan voi oikeasti lentää pihalle. Sekin fakta mukavasti motivoi ilmoittautumaan lukuvapaille ennen kokeita ja tihrustamaan muistiinpanoja silmät ristissä kun muu komppania jo vetelee sikeitä. Ei tarvitse haikailla syksyn mittaan yliopistoelämää kun täällä päntätään miljoona kertaa tiiviimmin!

AUK:in johtavatehtävärata taasen koostui neljästä eri rastista jotka olivat kaikki kirjallisia. Luonnollisesti jokaiselle rastille oli jäätävä jono ja kun rastin suoritukseen meni alle 5 min niin loppuaika (suorittamiseen oli varattu melkein 3,5 h) menikin mukavasti jonottamisessa. Pääsin viimeiselle rastille 2 min ennen radan päättymistä ja siinä kohtaa oma keskittymiskyky oli taantunut jo kastemadon tasolle. Siltä rastilta ei ole kyllä odotettavissa loistavia pisteitä, heh. Pisteitä emme vielä nähneet, mutta alikersantti antoi sellaista palautetta, että meidän komppania sai kehuja ja suurimmalle osalle tuli hyvät pisteet. Toivottavasti itse nyt sai edes kohtuu hyvät tulokset vaikka kaikista muista arvosteltavista suorituksista poiketen tähän ei nyt jotenkin osannut paneutua koko intensiteetillä sillä heti radan perään meillä oli teorian loppukokeet.

Nyt vietän ja nautin sydämeni kyllyydestä näistä kolmesta lomapäivästä sillä tässä menee meidän linjan eka ja vika HL tämän vuoden puolella. Loppuja pääsee poltteleen sitten j-kaudella. Näitä vapaita seuraakin sitten kahden viikon kinkku joka kohtuuden nimissä onkin sitten myös meidän vika gines tän vuoden puolella. Siitä eteenpäin palvelus jatkuu jouluun saakka tasaisella 5 päivää palveluksessa/ 2 päivää lomilla-kaavalla, joka on kaikessa suklaisuudessaan aika helvetin jepa. En valita ollenkaan!

Oppilaan tärkeimmät varusteet: limu ja suklaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Nyt sitä kommenttia!