lauantai 29. lokakuuta 2016

METSÄN SÄRMIN ELUKKA

Tässä nyt muutamien metsäleirien jälkeen ajattelin, että jollekulle voisi olla hyödyllistä ja ihan mielenkiintoista lukea, mitä omia henkilökohtaisia varusteita olisi hyvä olla saatavilla kun lähdetään oman porukan kanssa maastoharjoitukseen. Jokuhan nyt tietty voi olla sitä mieltä että PV tarjoaa kaiken oleellisen mitä varusmies voi koskaan tarvita, mutta tällaisena varusteveijarina olen itse sitä mieltä, että on aina parempi varautua pahimman varalle kuin jäädä itkemään pökäle housuissa.

Itsehän en todellakaan ole mikään eräjorma, korkeintaan wannabe-sellainen, mutta oikeastaan juuri siksi koen itse tietyt jutut todella käteviksi kun metsikössä eletään. Sitä kurjuutta (kun perusoletus on että se metsäleireily on kurjaa ja ikävää) on turha maksimoida omalla toiminnalla. Tai tässä tapauksessa toimimattomuudella. Tässä siis tällainen essentials-lista metsään kaikille tuleville mosille:


PUUKKO

Vaikka tiedostin jo ennen palveluksen alkua, että puukko olisi intissä kätevä työväline, en jotenkin saanut aikaiseksi ostaa sellaista kun en löytänyt mistään halpaa enkä tiennyt mitään enemmän maksavista. Tähän saakka oon kituutellut joko palveluskaverin puukkoa lainaamalla tai omalla 10 e maksavalla linkkuveitsellä (voin kertoa, se on ollut surkeeta). Onneksi nyt saatiin havumarssin jälkeen tilata omat kurssipuukot niin on tämäkin asia saatu päiväjärjestykseen. Puukko on todella kätevä erityisesti polttopuiden pilkkomisessa ja tuohisten teossa. Tietty voi myös yrittää suorittaa johtajatason ratkaisua siten, ettei hanki puukkoa ja sen puutteeseen vedoten yritä aina luistaa moisista tehtävistä. Mutta helpompaa on kyllä vain omistaa puukko ja käyttää sitä silloin kun tilanne sitä vaatii (enkä nyt puhu mistään moratappeluista).


TULENTEKOVÄLINEET

Kun metsään mennään niin jokaisen taistelijan tärkeimmät tarvikkeet siellä ovat tulentekovälineet. Eli joko tulitikut tai sytkäri mukaan, itsellä on molemmat. High tech- ratkaisu on myös hankkia vedenkestävä purkilo tulitikuille (esim. entisajan filmirullan kotelo on toimiva siihen tarkoitukseen) tai sellaisen puuttuessa ihan vain pieni Minigrip-pussi. Kastuneilla tulitikuilla ei kukaan tee mitään. Vaikka kaverilta saisikin moisia lainaan niin on hyvin ikävää joutua tilanteeseen jossa omalla vartiovuorolla (joka on tietenkin kukonpieremän aikaan klo 4 aamulla) huomaa kamiinan vetelevän viimeisiään eikä itsellä olekaan sytkää käsillä. Timanttisinta on löytää itsensä kyseisestä tilanteesta vielä kun on hoitamassa johtajien teltan kamiinaa. Huutia tulee!


VEDENPITÄVÄ MUISTILEHTIÖ

Jokaisen taistelijan perusvarusteisiin kuuluvat myös muistiinpanovälineet. Koska Suomen kesä on lyhyt ja vähäluminen, fiksumpi sotilas varautuu sään vaihteluihin myös paperin osalta. Modestonen vedenpitäviä lehtiöitä saa ainakin Varustelekasta ja myös muista eräilykamppeita myyvistä nettikaupoista. Lehtiö sujahtaa näpsäkästi rintataskuun ja on omasta mielestäni maasto-olosuhteisiin paljon kätevämpi kuin ruk-tetsari.


LED-OTSALAMPPU

Pimeä teltta, tavarat hukassa ja kaikki muut nukkuvat. Do I need to say more? Vaikka lähtökohta onkin aina se, että valokuri on päällä eikä valon kanssa heiluta missään teltan ulkopuolella niin joskus (tosi harvoin tietenkin, kröhöm) tulee tilanteita vastaan jossa on yksinkertaisesti vain saatava sitä valoa ja vähän äkkiä. Otsalamppu on silloin oiva pelastaja, se kun myös jättää molemmat kädet vapaiksi itse toimintaa varten toisin kuin tavallinen taskulamppu. Nyt erityisesti marsseilla on lamppua tarvinnut pimeässä soheltaessa ja rastitehtäviä suorittaessa. P-kaudella kävi myös eräällä leirillä niin, että telttalyhtylaatikon molemmat myrskylyhdyt olivat epäkunnossa ja oli jo perkuleen myöhä ja kaikki oli väsyneitä (eikä meidän ali-G oikein saanut tehtyä mitään asian eteen) niin helpoin ja toimivin ratkaisu oli oman otsalampun köyttäminen keskisalkoon jotta olisi edes jonkinlainen valo kipinämikolla.


JUOMARAKKO + PIDIKE TETSARIIN

Marsseilla aivan ehdoton! Ostin rakon jo ennen palvelusta (ai mikä keuliminen?) ja olin aika pettynyt kun P-kaudella kiellettiin käyttämästä sitä (yhtenäinen varustus blaa blaa). Ehdin jo harmitella ettei koko kapistukselle tule käyttöä palveluksessa, mutta onneksi nämä tiedustelun metsäiset hommat astuivat kuvioihin. On miljoona kertaa helpompaa hamuilla letku suuhun ja imaista pari hörppyä kävellessä kuin yrittää kaivella kenttäpulloa tetsarin uumenista, varsinkin kun repun alaremmi on kiristetty juuri pullotaskun kohdalta. Rakko sujahtaa tetsarin selkämykseen sille tarkoitettuun taskuun ja ainoana miinuksena voisi sanoa sen, että kylmä vesi tuntuu himpun verran kolealta selkää vasten (ajan kanssa se kyllä lämpenee selän ja repun puristuksissa ja sitten voikin lipitellä mukavaa kädenlämpöistä vettä). Kun homman haluaa viedä vielä astetta pidemmälle, rakon kaveriksi kannattaa hankkia siihen kuuluva pidike jonka saa tetsariin kiinni. Näin letku ei vain roiku edessä hölmösti vaan on ryhdikkäästi omalla paikallaan.



VEDENKESTÄVÄ RINKAN SISÄPUSSI

Tällaisen hankin jo ennen palvelusta siinä pienessä psykoosissa joka helposti iskee kun selailee Varustelekan valikoimaa. Ostoskorin sisältö varmaan lähenteli jo toista sataa euroa ja siinä kulutusjuhlan huumassa sitten aattelin, että antaa mennä vaan, ostetaan loputkin! En ollut ihan saletti sen suhteen, olisiko moiselle mitään käyttöä, mutta ostin kuitenkin varmuuden vuoksi. P-kaudella vielä untuvikkona kyseisen pussukan hienous meni ohi hilseen, mutta nyt AUKissa kun pääsi räpiköimään havun läpi jatkuvassa sateessa jätesäkkien kanssa pelleillen niin valaistuminen saavutti vihdoinkin aivonystyräni ja nyt on pussukka kulkenut aina mukana meidän M05-repun sisäpussina.

Kyllä, jätesäkeillä pärjää, mutta kuka nyt vain pärjätä haluaisi? Jätesäkki on huono paristakin syystä. Ensinnäkin, se menee helposti rikki. Kun niitä kamoja välppäilee kiireellä ja reppu on niin piukeena että se melkein soi niin ei siinä kyllä paljoa kerkeä varomaan jätesäkin ehjyyttä. Toiseksi, jätesäkki on kuitenkin aika kertakäyttöinen kapine ja jos sitä haluaa suoda edes pienen ajatuksen Suomen luonnolle ja kierrätykselle niin kyllä tämä kankainen versio on paljon ekologisempi vaihtoehto.

MINIGRIP-PUSSIT

Toinen hyvä keino pitää tavaroita erossa märkyydestä ovat minigrip-pussit. Erityisesti känny (jos sellaisen nyt haluaa mukaansa metsään) on hyvä suojata luonnonvoimilta. Eri kokoisiin pussukoihin on myös helppo lajitella kamat käyttötarkoituksen mukaan ja näin kaikki ainakin teoreettisella tasolla on omilla paikoillaan helposti löydettävissä (käytännössä sitä joutuu käymään kuitenkin kaikki läpi etsiessä sitä "hyvin pakattua" suklaapatukkaa). 




MATKAHAMMASHARJA

Ostin omani Varustelekasta (yllättäen) kesällä, mutta tällä hetkellä kyseistä hammasharjaa ei näytä olevan heidän valikoimassa enää (harmi). Tämä ei sinällään ole mikään must have, mutta jos haluaa maksimoida tavaroidensa keveyden ja pienuuden niin kyseinen hammasharja on kätsyydessään lyömätön. Se on pieni, se menee kasaan ja se on juuri oikean värinen.



MUSTEKALAT

Luin tämän arvostelun eikä sen jälkeen voinut muuta kuin klikata tuote ostoskoriin:


Jos se olisi musta kiinni, kukaan ei poistuisi Varustelekan myymälästä ilman tämmösiä. Joustonarut on yksi viidakko-, arki- ja eräselviytyjän tärkeimmistä yksittäisistä varuste-esineistä! Pitää kiinnittää tavaraa rinkan ulkopuolelle? Valmis. Pitää improvisoida pyykkinaru? Valmis. Hätävarahenkselit? Onnistuu. Tarvii roikottaa jotain jostain? Hoituu. Ja irti sekunnissa.

Varusmiehenä koin valtavaa tyydytystä, kun muiden ryhmien taistelijat hajoilivat loskassa ja pimeydessä etsien kuivausriu’uiksi sopivia keppejä – sillä välin käytin kymmenen sekuntia virittämällä joustonaruista PJ-teltan koukkuihin kunnon hyvät pyykkinarut, ja aloin sytyttämään kamiinaa. Ähäkutti.


On ehkä aamusinta puuhaa ikinä lähteä teltan pystytyksen jälkeen vielä metsästämään jotain tarpeeksi pitkiä riukukeppejä kun voi taikoa taskustaan esiin pari mustekalaa ja napsaista ne teltan kattoon kiinni. Harmi vaan, että meijän komppanian sissiteltat on aika elämää nähneet eikä jokaisessa teltassa ole noita koukkuja enää tallella (AUK-marssin aikana nukuttiin teltassa jossa yksi katon kulma oli korjattu pakkipussilla...). Nää on näitä!



HYGIENIA

Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä on hygienian hoitodossa tarvittavat jutut. Puhtaat kätöset saattavat olla metsässä hieman kortilla ja jos haluaa välttyä ikävältä sissiripulilta kannattaa harrastaa muun muassa kosteuspyyhkeitä (Rainbowilta saa juuri sopivan pieniä 25 kpl pakkauksia jotka ei vie liikaa tilaa) ja 10 kpl pikkupaketteihin pakattuja nenäliinoja (toimivat myös vessapaperina). Jotkut tykkää lutrailla käsidesillä, mutta sehän ei korvaa saippuaa eikä tepsi kaikkiin pöpöihin. Itse hankin testaukseen ylläolevaa käsivoidetta jonka pitäisi puhdistaa kädet vaikkei vettä ja saippuaa olisi saatavilla. En nyt osaa sanoa, auttaako se oikeasti, mutta tulee ainakin parempi mieli kun saa jollakin pyyhkäistyä suurempia paskoja käsistä pois.



NÄIN!

4 kommenttia:

  1. On kyllä ollut hauska lukea blogiasi! Kirjoitustyylisi on sellainen, että muutaman kerran saanut ihan kunnolla nauraa täällä :D itse suoritin asevelvollisuuteni muutama vuosi sitten ja tämä postaus sai kyllä miettimään miksen itse panostanut kunnon varusteisiin... Ei muuta kuin tsemppiä jatkoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei ja hyvä juttu, että teksti on pistänyt naurattaan sillä huumorilla täällä mennään! :P

      Rahaahan noihin palaa todella paljon kun eräilykamat ei mitään halvimpia juttuja ole. Perustelen hankintoja sillä että niitä tulee myös siviilissä tarvitseen sitten palveluksen jälkeen.

      Ja kiitos tsempeistä! :)

      Poista
  2. Juuri tällaista postausta kaipasinkin! Ei muuta kun haalimaan tavaroita ennen tammikuuta ;)

    VastaaPoista

Nyt sitä kommenttia!