sunnuntai 13. toukokuuta 2018

VIETNAM FLASHBACKS


Täällä on kesä! Ihkaoikea, reisiä hiostuttava ja suoraan silmiin porottava kesä. Toukokuun toisella viikolla, kuka olisi uskonut? (en ainakaan minä kun muistelen, että viime vuonna tähän aikaan pidin vielä pakkastakkia aamuisin metsässä harjoituksen aikana). Nyt olisi se hetki kun pitäisi kirmata niityllä, ottaa aurinkoa ja nähdä ihmisiä, toisin sanoen siis elää täyttä elämää.


Joten ei ihme jos omatunto soimaa kun suurin osa viikonlopun ajasta tuli vietettyä sisällä tietokoneruudun valossa. Mutta kun yksi tentti on aivan pakko pakko saada suoritettua läpi ensi viikolla eikä muistiinpanot odota. Joten näppiksen on sauhuttava. Ja tästä kaikesta tulikin sitten vahva fiilis, että tämä on kuulkaas koettu ennenkin. Ei ole ensimmäinen kerta kun näen elämän lipuvan silmien ohitse samalla kun kyttyrä niskassa kasvaa epäergonomisen tietokone-asennon vuoksi. 

Nämä aiemmat flashbackit liittyvät molemmat politiikan tutkimuksen pääsykokeisiin lukemiseen, nekin kun sijoittuvat tähän vuoden prime timeen, ihanaan kesän alkuun. Vuonna 2013 yritin tiristellä kolmessa viikossa pääsykoemateriaalin läpi ja taisin kokeissa jäädä yhden pisteen päähän sisään pääsemisestä. Silloin asuin Tammelassa ja yritin yhdistää työn ja huvin lukemalla pääsykoematskua Osmonpuistossa. Vuoden 2014 keväänä oli sama rutistus edessä, tosin tällä kertaa aika maksimoitiin ja luku-urakka kesti 3 kk (ja tämän ansiosta sitä vaan liidettiin pääsykokeiden läpi suoraan sisään). Tällöin lukeminen tapahtui Bangkokissa, helvetin kuumassa hotellihuoneessa Pepsi Maxin ja True Bloodin tuotantokausien voimalla (jotka oli tietty ostettu piraattiversioina läheisen 7 Elevenin edestä). 


The struggle is real, oli todettava kun muut vaihtarit elivät nuoruutensa parasta aikaa samalla kun ite väänsi muistikortteja tärkeistä termeistä ja henkilöistä. Mutta joskus työn on mentävä huvin edelle ja joskus on tehtävä uhrauksia jotta voi saavuttaa unelmiaan. Yksi läheisimmistä ystävistäni elää juuri hieman samanlaista vaihetta omassa elämässään: hän on vaihdossa Slovakiassa ja viimeistelee samalla graduaan joka on pakko tehdä valmiiksi ensi viikolla. I feel you, buddy! Matkustan helluntaiksi paikan päälle toteamaan vaatiiko tilanne suunnattoman määrän alkoholia joko a) juhlistamaan ajoissa palautettua gradua tai sitten b) hukuttamaan muistot siitä ettei gradu valmistunutkaan ajoissa ja elämä valuu nyt viemäristä alas. Kävi miten kävi, tukena ollaan!

Ja toivotaan tietenkin, että aurinkoiset päivät jatkuvat myöhemminkin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Nyt sitä kommenttia!